Skolioosi on sairaus, jossa selkäranka on kiertynyt yli 10 asteen mutkalle. Selkärangan mutkat sijaitsevat yleensä rinta- ja lannerangan alueella.
Skolioosi voidaan jakaa kolmeen osaan: idiopaattiseen, synnynnäiseen ja muihin sairauksiin liittyvään.
Synnynnäinen skolioosi alkaa sikiöaikaisen kehityksen aikana ja siinä jokin asia on häirinnyt nikamien rakentumista. Usein potilaalla on tällöin häiriöitä muissakin elimissä. Synnynnäisen skolioosin ennuste vaihtelee harmittomasta erittäin hankalaan. Myös useisiin lapsuuden hermostollisiin sairauksiin tai lihassairauksiin voi liittyä skolioosin kehittyminen. Hoidossa otetaan sairauden luonne huomioon.
Tässä artikkelissa käsitellään idiopaattista skolioosia, jolla tarkoitetaan osittain perinnöllistä selän mutkistumista. Sen aiheuttajaa ei tiedetä. Siitä tulee nimikin: idiopaattinen tarkoittaa tuntemattomasta syystä syntynyttä. Tauti voi alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta yleisimmin se alkaa murrosiän kasvupyrähdyksen yhteydessä.
Ohessa idiopaattisen skolioosin hoitoon liittyviä kysymyksiä.
1. Miten yleistä skolioosi on?
Skolioosia esiintyy lievänä melko yleisesti. Joidenkin arvioiden mukaan skolioosia on noin viidellä ihmisellä sadasta. Suomessa hoitoa vaativaa nuoruusiän idiopaattista skolioosia löydetään noin 160 lapselta ja nuorelta vuodessa. Tytöillä skolioosi on suunnilleen kahdeksan kertaa yleisempää kuin pojilla, mutta varhaislapsuudessa alkanut infantiili skolioosi on yleisempää pojilla.
2. Mistä tietää sairastavansa skolioosia?
Nykyään koulun terveydenhoitoja tekee skolioositutkimuksen ensimmäisen kerran 4.–5. luokalla ja uudelleen 7.–8. luokalla. Skolioosiepäily herää selkärangan tunnustelun ja etutaivutustestin yhteydessä.
Jos terveydenhoitaja epäilee skolioosia, hän lähettää lapsen/nuoren koululääkärille. Lääkäri tutkii potilaan ja lähettää tämän tarvittaessa edelleen erikoissairaanhoitoon lastenortopedille, joka selvittää, millaisesta skolioosista on kyse. Lopullinen diagnoosi edellyttää röntgenkuvausta.
Jos skolioosi on lievä ja aktiivista pituuskasvua on enää vähän jäljellä, aktiivista hoitoa tuskin tarvitaan. Jos pituuskasvua on paljon jäljellä, selän kehitystä aletaan seurata säännöllisesti.
3. Miten skolioosi etenee?
Idiopaattinen skolioosi etenee yleensä nopeasti pituuskasvun aikana. Mutka yritetään pitää aisoissa korsetin tai leikkaushoidon avulla. Jos mutka on vain 30 astetta pituuskasvun päätyttyä, skolioosi lopettaa todennäköisesti etenemisen. Hoitoja ei tämän jälkeen enää tarvita.
Lievässä skolioosissa ei useimmiten esiinny mitään oireita, jolloin ainoa merkki skolioosista on selän vinous. Noin joka neljännellä esiintyy selkäkipuja rintarangan (lapojen välissä) tai lannerangan alueella jo taudin alussa. Vuosien mittaan taudin edetessä selkäoireita tulee lähes jokaiselle. Hengitykseen liittyviä oireita, kuten hengenahdistus, ilmaantuu vasta sairauden vaikeissa muodoissa
4. Milloin tarvitaan korsettihoitoa?
Korsetin tarkoituksena on estää skolioosin eteneminen. Siksi korsettia pidetään yleensä pituuskasvun päättymiseen saakka. Tytöillä kuukautisten alku kertoo, että pituuskasvu loppuu noin vuoden päästä. Pojilla kasvu jatkuu pidempään kuin tytöillä.
Jos lapsella todetaan skolioosi kahdeksanvuotiaana, hänellä voi olla jopa 10 vuoden hoito edessään. Hoito onnistuu noin kolmella neljästä ja vaatii kärsivällisyyttä ja sitoutumista korsetin pitoon.
Korsettihoito riippuu muun muassa skolioosin etenemisestä, mutkan sijainnista ja potilaan iästä. Potilas voi joutua pitämään korsettia 18 tuntia vuorokaudesta tai ainoastaan yöllä. Hoito aloitetaan yleensä silloin, kun selän käyryys on yli 25 astetta. Jos mutka on kovin ylhäällä, yökorsetti ei riitä tueksi.
Korsettihoitoa ei yleensä aloiteta silloin, kun selän käyryysaste on yli 60.
5. Millaisia korsetit ovat?
Korsetin ulkokuori on muovia ja sisuspehmytmuovia. Päiväkorsetti on muokattu niin, että sillä pystyy liikkumaan.
Korsettia voi pestä säännöllisesti miedolla saippualla ja haalealla vedellä. Sitä ei saa kuivata liian lämpimässä paikassa (sauna, kesähelle), koska lämpö saattaa muuttaa korsetin muotoa.
6. Miten monta korsettia lapsi/nuori tarvitsee?
Lapsen kasvaessa korsetti käy pieneksi, kuten vaatteetkin. Siksi nopean kasvukauden aikana saatetaan tehdä kaksikin korsettia vuodessa. Korsetin tietää käyneen liian pieneksi, kun se alkaa tuntua ikävältä, eikä sitä voi enää kiristää.
7. Miten korsettihoito alkaa?
Yö- ja päiväkorsetin käyttöönotossa on eroja. Molempiin otetaan ensin mitat potilaasta. Noin kuukauden kuluttua mittojen ottamisesta potilas kutsutaan korsetin sovitukseen. Mahdollisten korjausten jälkeen potilas palaa kotiin ja alkaa totutella arkeen korsetin kanssa.
Yökorsetin tapauksessa potilas palaa osastolle kuukauden totuttelun jälkeen ja nukkuu yhden yön osastolla. Seuraavana päivänä selästä otetaan kuva, jotta nähtäisiin, miten hyvin korsetti toimii.
Jos kyseessä on päiväkorsetti, potilas palaa kuukauden totuttelun jälkeen osastolle ja viettää sairaalassa muutaman päivän. Tänä aikana potilas totuttelee korsetin kanssa toimimiseen ja korsettia voidaan korjata tarpeen mukaan. Jos korsetti on potilaan ensimmäinen, potilas viettää osastolla jopa 4–5 päivää. Pienten lasten vanhemmille järjestetään yleensä nukkumismahdollisuus sairaalassa lapsen kanssa.
8. Miten korsettihoito jatkuu?
Korsettihoidon etenemistä seurataan suunnilleen 6–9 kuukauden välein. Osan tutkimuksista lääkäri tekee scolimetriä käyttämällä ja osan röntgenkuvia tutkimalla.
9. Milloin leikkaukseen?
Leikkaukseen päädytään yleensä silloin, kun korsettihoito ei ole tehonnut ja skolioosi on edennyt yli 45 asteen. Suomessa tehdään vuosittain noin 120 skolioosileikkausta ja niistä noin kolmasosa on muita kuin idiopaattisen skolioosin leikkauksia.
Leikkauksessa skolioosin mutka suoristetaan nikamaan asetettavien ruuvien ja tankojen avulla. Leikkaus kestää noin kolme tuntia ja sairaalassa pitää toipua viikon veran. Koulunkäynnin voi aloittaa noin kuukauden kuluttua leikkauksesta, mutta urheilua pitää välttää puoli vuotta.
Leikkaushoito on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana paljon. Esimerkiksi pikkulasten skoliooseja pystytään nykyään leikkaamaan siten, että leikkaus sallii lapsen kasvamisen. Aikaisemmin leikkaus haittasi lapsen kasvua ja pieniä lapsia hoidettiin vain korseteilla.
Myös leikkaustulokset ovat parantuneet. Potilas pääsee palaamaan arkeen nykyään nopeammin kuin ennen.
10. Voiko skolioosia ehkäistä?
Skolioosia ei pysty ehkäisemään elintavoilla. Istuminen aina samalla puolella luokkaa tai repun kantaminen samalla puolella hartiaa, eivät aiheuta skolioosia.
Huomenna 13. heinäkuuta julkaistaan Kaisa Virolaisen tarina skolioosista. Hän sairastui 7-vuotiaana ja käytti korsettia lähes kymmenen vuotta. Virolainen alkaa kirjoittaa myös Potilaan Ääni -palstalle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: Skolioosi
Ilkka Helenius: Kasvuikäisen selkäsairauksien kirurginen hoito, Duodecim. 2009;125(11):1168-75
Selkäkanava: Skolioosi
Kaisa Virolainen ja Marja Heinonen: Murrosiän mutka, Ilona Consulting Oy 2014
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Ilkka Helenius
lastenkirurgian ja ortopedian traumatologian erikoislääkäri
