Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat kansansairauksia, jotka yleisyytensä vuoksi voivat olla samalla potilaalla. Tutkimustiedon perusteella näillä sairauksilla on paljon yhteistä. Sairauksien keskinäiset yhteydet ovat
todennäköisesti molemmansuuntaiset eli uniapnea voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksia, mutta myös toisinpäin. Erityisesti uniapnea on edelleen alidiagnosoitu ja alihoidettu tauti, vaikka tietoisuus siitä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.
Mikä on uniapnea?
Uniapnealla tarkoitetaan toistuvia, yli 10 sekunnin mittaisia täydellisiä (apnea) tai osittaisia (hypopnea) hengityskatkoksia nukkuessa.
Osittaisella ylähengitysteiden ahtaumalla tarkoitetaan pitkäkestoista hengitysvirtauksen rajoittumista, ilman katkoksia. Tämä aiheuttaa kuorsausta ja hiilidioksiditason nousua unen aikana. Osittaisen ylähengitysteiden ahtauman esiintyvyydestä ei ole tarkkoja lukuja, mutta sen oletetaan olevan yhtä yleinen ja aiheuttavan yhtä lailla oireita kuin uniapnea.
Oireista uniapneaa sairastaa 4 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista ja se on yleisin keski-ikäisillä. Uniapnean tärkein riskitekijä on ylipaino. Lihavuuden lisääntyessä uniapnean esiintyvyys on todennäköisesti suurempi kuin edellä olevat luvut kertovat ja voi nousta aikuisväestössä jopa 20 prosenttiin.
Uniapnea on pitkäaikaissairaus, joka kehittyy hitaasti ja sillä on taipumus vaikeutua vuosien aikana ilman hoitoa. Kliinisesti vaikea-asteinen uniapnea on suurempi riski liitännäissairauksille kuin lieväasteinen tauti.
Hoitamaton uniapnea aiheuttaa päiväväsymystä, huonontaa kognitiivisia toimintoja, lisää onnettomuusriskiä ja terveyspalvelujen tarvetta sekä itsenäisesti että lisääntyvän sydän- ja verisuonisairastavuuden kautta.
Uniapnean tyypilliset oireet
➤ äänekäs, katkeileva kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkokset
➤ jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
➤ aamupäänsärky
➤ kurkun karheus
➤ ärtyisyys
➤ keskittymiskyvyttömyys
➤ keskittymisvaikeudet ja muistamattomuus
➤ mielialahäiriöt, jopa masentuneisuus
➤ tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
➤ yöhikoilu
Miten uniapnea todetaan?
Jos epäilet sairastavasi uniapneaa, kannattaa hakeutua omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon keskustelemaan asiasta. Saat sieltä lähetteen jatkotutkimuksiin.
Uniapnean diagnosointi tehdään esitietojen, kliinisen tutkimuksen ja yöpolygrafian perusteella. Unitutkimus voidaan tehdä tutkittavan kotona. Tutkittava siis hakee edellisenä päivänä tutkimuslaitteet sovitusta paikasta ja saa ohjeet niiden käyttämiseen. Tutkimus on kivuton eikä laite häiritse nukkumista merkittävästi. Se voidaan tehdä sairaalassa, jos se epäonnistuu toistuvasti kotona.
Miten uniapneaa hoidetaan?
Hoitotavat ovat yksilöllisiä. Tärkeintä hoidossa on poistaa tai vähentää uniapneaa aiheuttavia tekijöitä. Esimerkiksi lievän uniapnean hoidoksi voi riittää pelkkä laihdutus.
Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti ylipainehengityshoidolla (CPAP). Siinä kasvoille asetetaan nukkumisen ajaksi nenämaski, jonka kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella. Tämä estää hengitysteiden tukkeutumisen nukkumisen aikana.
Laite ei poista tautia, mutta hoitaa sen ja parantaa unen laatua, vähentää koettua päiväväsymystä ja vähentää uniapnean aiheuttamia muita terveyshaittoja. Laite saattaa aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja kuivumista.
Toisille on apua uniapneakiskoista tai leikkaushoidosta. Kiskojen avulla alaleuan asentoa saadaan muutettua niin, että kieli painuu vähemmän taaksepäin eikä ahtauta nielua. Kisko ei sovi vaikeaa hampaiden kiinnityskudossairautta potevalle ja se voi pahentaa purentavirhettä.
Leikkaushoitoa harkitaan yleensä vasta sitten, kun muut hoitokeinot eivät ole auttaneet tai sairastavalla on merkittäviä rakenteellisia poikkeuksia nenän tai nielun alueella.
Mitä yhteistä on uniapnealla ja sydän ja verisuonisairauksilla?
Uniapneassa tapahtuvat hengityskatkokset saavat aikaan unen pirstoutumista, rintakehän sisäisten paineiden vaihtelua ja hiilidioksiditason nousua. Sydän- ja verisuonisairauksia ajatellen merkittävimpinä tapahtumina pidetään toistuvia hypoksemiajaksoja eli hapenpuutejaksoja, joita seuraa uudelleenhapettuminen.
Uniapnean tapahtumat aiheuttavat sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta, systeemistä matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä johtaen endoteelitoiminnan sekä aineenvaihdunnan muutoksiin. Nämä puolestaan ovat sydän- ja verisuonisairauksia edeltäviä muutoksia.
➤ Yhteys verenpainetautiin
Verenpainetautia sairastavista suurella osalla (30–83 %:lla tutkimuksesta riippuen) on myös uniapnea, ja todennäköisyys uniapneaan on suurempi hoitoresistenttiä verenpainetautia sairastavilla.
Wisconsin Sleep Cohort -tutkimuksessa todettiin lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla 2–3-kertainen riski sairastua verenpainetautiin neljän vuoden seuranta-aikana, vaikka ikä, sukupuoli, paino ja tupakointi sekä alkoholin käyttö vakioitiin.
➤ Yhteys sepelvaltimotautiin
Hoitamaton uniapnea altistaa potilaan tapahtumille, jotka voivat lisätä sepelvaltimotaudin riskiä. Sepelvaltimotautipotilailla uniapnean esiintyvyys voi olla jopa 60 prosenttia.
➤ Yhteys eteisvärinään
Sähköiseen rytminsiirtoon tulevilla eteisvärinäpotilaista noin 75 prosentilla on myös uniapnea. Toisaalta uniapneapotilailla on todettu nelinkertainen riski eteisvärinään verrattuna uniapneaa sairastamattomiin sekoittavien tekijöiden huomioon ottamisen jälkeen. Uniapneapotilaiden riski rytmihäiriöille (eteisvärinälle ja kammioperäisille lisälyönneille) on suurin yöaikaan.
Optimaalisesti käytetty CPAP-hoito vähentää eteisvärinän uusiutumisriskiä verrattuna laitehoitoa käyttämättömiin uniapneapotilaisiin. On myös todettu, että eteisvärinän lääkehoidosta sekä katetriablaatiosta saadaan parempi hoitovaste, jos potilaan uniapnea on hoidettu CPAP:lla.
➤ Yhteys sydämen vajaatoimintaan
Sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista on 47–76 prosentilla myös uniapnea. Sentraalinen uniapnea ja sille tyypillinen Cheyne–Stokesin hengitys on yleisesti tunnettu sydämen vajaatoiminnassa ja se vaikuttaisi olevan merkki vaikeammasta vajaatoiminnasta sekä lisäävän sairaalahoitoon joutumisen riskiä.
Tutkimukset osoittavat uniapnean olevan itsenäinen riskitekijä sydämen vajaatoiminnalle miehillä, mutta naisilla yhteys ei ole niin selvä.
➤ Yhteys aivohalvaukseen
Kahdessa tuoreessa meta-analyysi- ja katsausartikkelissa todettiin, että uniapnean esiintyminen nostaa aivohalvausriskin 2–3-kertaiseksi. Sleep Heart Health -tutkimuksessa todettiin noin 9 vuoden seuranta-aikana, että uniapnean vaikeusasteen lisääntyminen aiheuttaa aivohalvausriskin kasvua annosvastemaisesti.
Uniapneapotilaat, jotka ovat sairastaneet aivohalvauksen, poikkeavat oireiltaan uniapneapotilaista, joilla ei ole aivohalvausta ollut. He ovat laihempia, heillä on vähemmän päiväväsymystä ja he kuorsaavat harvemmin, mikä voi hankaloittaa uniapnean diagnosointia tässä potilasryhmässä.
Uniapnean yhteys sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuuteen
Sekä kliinisissä että epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Kuolleisuutta on arvioitu seurantatutkimuksissa (5–18 vuoden seuranta) ja todettu, että keskivaikeaa tai vaikea-asteista uniapneaa sairastava, keski-ikäinen (alle 70 vuotta) mies on suurimmassa kuolleisuusriskissä.
Kokonaiskuolleisuusriski on ollut 1,5–3,8 kertainen ja sydänkuoleman riski on noussut 2,9–5,2-kertaiseksi, kun on verrattu uniapneaa sairastamattomiin potilaisiin ja sekoittavat tekijät on huomioitu.
Valtaväestön riski äkilliseen sydänkuolemaan on suurin klo 06–12, mutta uniapneapotilailla on todettu valtaväestöön nähden 2,5-kertainen riski kuolla sydäntapahtumaan klo 00–06.
CPAP-hoidolla on saatu kuolleisuusriskiä pienentymään, vaikka näillä tutkimuksilla on ollut rajoittavia tekijöitä ja lisätutkimusta vielä tarvitaan.
Lähteet: Lääkärilehti 48/14: Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet
Kirjoittanut:
Ulla Anttalainen
LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, vt. kliininen opettaja
TYKS, medisiininen toimialue, keuhkosairaudet ja kliininen allergologia ja Turun yliopisto, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia
Nea Kalleinen
LT, kardiologian erikoislääkäri
TYKS, Sydänkeskus-toimialue ja Satakunnan keskussairaala, sydänyksikkö
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Katso myös Potilaan Lääkärilehden video: Hoitamaton uniapnea lyhentää elinikää
