Arviolta joka kolmannella suomalaisella aikuisella on purentavirhe, jonka voidaan olettaa heikentävän toimintakykyä ja sen seurauksena huonontavan elämänlaatua pitkällä aikavälillä.
Purentavirheet voivat olla yhteydessä moniin haittoihin, kuten vaikeuksiin syömisessä, leukanivelongelmiin tai suun ja kasvojen alueen kipuihin. Purentavirheet vaikuttavat myös ulkonäköön, ja voivat sitä kautta aiheuttaa psyykkistä ja sosiaalista haittaa.
Hammaslääketieteen lisensiaatti Anna-Sofia Silvolan väitöstutkimuksessa tutkittiin purentavirheiden hoidon vaikutusta suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Tutkimusaineistona käytettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan vaikean purentavirheen vuoksi lähetettyjä aikuispotilaita. Kaikilla potilailla (94) oli vaikea purentavirhe, johon liittyi selvä toiminnallinen haitta. Miehiä oli 34 ja naisia 60.
Tutkimukseen osallistuneille potilaille tehtiin oikomishoito tai oikomishoitoon yhdistetty leukakirurginen hoito. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen, kliinisen tutkimuksen, hammasmallien ja valokuvien avulla ennen hoitoa ja hoidon jälkeen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli se, mitkä purentavirheeseen liittyvät seikat ovat yhteydessä elämänlaadun paranemiseen hoidon aikana.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että naisilla ja miehillä eri asiat vaikuttavat elämänlaatuun. Ennen hoitoa naisilla, joilla oli vaikeampi purentavirhe, oli todennäköisemmin kasvokipua ja sen myötä huonompi elämänlaatu. Miehillä taas purentavirheen vaikeus oli suoraan yhteydessä huonompaan elämänlaatuun, mutta ei kasvokipuun.
Suurin elämänlaadun paraneminen havaittiin niillä potilailla, joiden tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön ja kasvokipu paranivat eniten. Oikomishoidon myötä parantunut purenta paransi suunterveyteen liittyvän elämänlaadun normaaliväestön tasolle.
Lähde:
Oulun yliopisto
Effect of treatment of severe malocclusion and related factors on oral health-related quality of life
Kuva:
Panthermedia
Lue myös: Narskuttelu pilaa hampaat
