Hammaslääkäri näkee päivittäin työssään alkoholin ja tupakan vaikutukset väestön suun terveyteen. Vaikka tupakointi on vähentynyt, noin miljoona suomalaista polttaa edelleen. Terveyserot ovat lisääntyneet. Päihteiden käyttö näyttää kasautuvan samalle väestönosalle.
– Potilaalla on oikeus tietää, mikä hänen suunsa terveydentila on, mikä sitä mahdollisesti voi vahingoittaa ja miten potilas voi asiaan vaikuttaa, tiivistävät päihteiden haittavaikutuksia suun terveyteen tutkineet hammaslääkärit EHL, HLT Anna Maria Heikkinen ja HLT, LK Johanna Uittamo.
Päihteitä koskeva terveysneuvonta sekä potilaan ohjaaminen tarvittaessa eteenpäin on heidän mukaansa syytä ottaa osaksi suun terveydenhuollon vastaanottotyötä.
Alkoholilla ja tupakalla on runsaasti haittavaikutuksia
Alkoholilla ja tupakalla on runsaasti haittavaikutuksia niin yleisterveyteen kuin suun terveyteen. Esimerkiksi suusyövän ja parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudossairauden kansantaloudelliset kustannukset ovat mittavat yksittäisen potilaan kärsimysten lisäksi.
– Parodontiittia sairastaa jonkin asteisena yli puolet suomalaisista. Tupakoivalla riski on jopa 8-kertainen verrattuna ei-tupakoiviin. Tupakointi edistää hampaiden kiinnityskudossairauksia tutkimusten mukaan myös nuorilla jo vähäiselläkin altistuksella. Tupakka ja alkoholi yhdistettynä huonoon suuhygieniaan selittävät noin 80 prosenttia suusyövistä. Molemmat lisäävät karsinogeenisen asetaldehydin määrää syljessä. Suusyöpäriski kasvaa yli 10-kertaiseksi, jos polttaa askin päivässä, kertoo Heikkinen.
Monen tupakoivan suussa näkyykin parodontiittia; hampaiden kiinnityskudoksen menetystä, ientulehdusta, hammaskiveä, syventyneitä ientaskuja ja luukatoa. Tupakoinnilla on Heikkisen mukaan yhteyttä myös hammasimplanttien komplikaatioihin ja tulehduksellisiin muutoksiin.
– Alkoholin suurimmat suuvaikutukset ovat syljen erityksen väheneminen, eroosio, limakalvomuutokset ja suusyöpä. Suusyöpäriski on selkeästi annosriippuvainen. Mitä enemmän alkoholia ja tupakkaa käytetään, sitä suurempi riski on. Myös karies ja ientulehdus ovat yleisempiä alkoholin ongelmakäyttäjillä kuin muulla väestöllä, sanoo Johanna Uittamo.
Hän muistuttaa, että Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan noin 400 000–600 000 alkoholin ongelmakäyttäjää, joilla on muita suurempi riski saada alkoholin aiheuttamia haittavaikutuksia.
Päihdeneuvonta vaikuttaa
– Läheskään kaikki potilaat eivät tiedä päihteiden vaikutuksista suun terveyteen, joten hammaslääkäri on avainasemassa kertomassa niistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hammaslääkärin ja lääkärin kanssa käydyllä keskustelulla on todella merkitystä, Heikkinen ja Uittamo painottavat.
Suomalaistutkimuksen mukaan kuitenkin alle 20 prosenttia suun terveydenhuollon ammattilaisista antaa tupakoinnin lopettamiskehotuksen vastaanotoillaan.
– Tupakan haittavaikutukset heijastuvat suun terveyteen usein hitaasti ja salakavalasti. Siksi haittoja on tärkeä myös ennaltaehkäistä. Jo alakoulussa 5-luokasta lähtien tupakointi on syytä ottaa puheeksi säännöllisesti parodontiitin Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.
Päihteiden haittavaikutuksista puhumisella on merkitystä.
– Esimerkiksi noin viidennes nuorista lopetti suomalaisen tutkimuksen mukaan tupakoinnin hammaslääkärin ja kouluterveydenhoitajan antaman intervention jälkeen, kertoo Heikkinen.
Hammaslääkärillä on oikeus määrätä potilaille tupakkavieroitukseen tarkoitettuja lääkkeitä. Lääkehoito lisää neuvonnan tehoa merkittävästi, mutta valmisteiden käyttöön liittyy myös riskejä.
Neuvontakortista apua
Päihdekeskustelun apuna toimii Tupakka, alkoholi ja suun terveys -neuvontakortti, jonka Heikkinen ja Uittamo ovat muokanneet suun terveydenhuollon tarpeisiin lääkärien vastaavasta kortista.
Uudistettu kortti sisältää sekä tupakka- että alkoholiasiat, koska niistä on luonteva keskustella samalla kertaa.
Kortti on konkreettinen työkalu hammaslääkäreille ja muille suun terveydenhuollon ammattilaisille. Siihen on tiivistetty olennaiset asiat, jotka on hyvä käydä mini-interventiossa potilaan kanssa läpi.
Kortin laatijat muistuttavat, että tärkeintä on voimaannuttaa ja motivoida potilasta huolehtimaan itsestään paremmin.
Kaikkia ei silti saada koskaan tumppaamaan viimeistä tupakkaa tai alkoholin kohtuukäyttäjiksi.
– Viime kädessä valinta on aina potilaan. Jokaisella tulisi kuitenkin olla valinnan pohjaksi tietoa päihteiden riskeistä ja haittavaikutuksista suunterveydelle sekä omasta terveydestään.
Anu Tilander
toimittaja
Suomen Hammaslääkärilehti
Julkaistu Suomen Hammaslääkärilehdessä 11/13.
