Olen taannoin pitänyt esityksen otsikon aiheesta ja muistan, kuinka vähän aiheesta löytyi tutkittua tietoa luentoa valmistellessani. Se, että mikrobit siirtyvät esimerkiksi äidistä lapseen, ei sinänsä ole mitään uutta. Suomalaisetkin tutkijat ovat aiheessa kunnostautuneet osoittamalla, kuinka niin mutans-streptokokit kuin parodontopatogeenit perheenjäsenten välillä tarttuvat.
Nyt hollantilaistutkijat ovat saaneet kosolti uutta tietoa tästä mielenkiintoisesta aiheesta (Kort ym., Microbiome 2014;2:41). Aihe on niin hauska ja laaja, että käsittelen sitä peräti kahdessa kolumnissa (toinen osa julkaistaan myöhemmin).
Hollantilaisten tutkimuksen otsikkona on "Shaping the oral microbiota through intimate kissing". Tutkimus on tieteen tiukkojen pelisääntöjen mukainen käsittäen 21 pariskunnan syljen ja kielen dorsaalipinnan mikrobiomin (siis koko mikrobikasvuston) analysoinnin uusimmilla molekyylibiologisilla tekniikoilla.
Yksi tutkimusryhmän jäsenistä, Bart Keijser, on tehnyt muutenkin uraauurtavaa tutkimusta suun koko mikrobiomin analysoinnissa. Hän oli tutkimusryhmineen ensimmäinen, joka julkaisi pyrosekvenssointiin perustuvat tulokset. Niiden mukaan meillä on suussamme jopa tuhansia mikrobilajeja, kun niitä aikaisemmin tiedettiin olevan satoja (Keijser ym., J Dent Res 2008;87:1016).
Mutta takaisin aiheeseen. Mitä on "intimate kissing" ja miksi ihmiset yleensä suutelevat? Ensin mainittu termi tarkoittaa (tutkijan silmin) suutelemista, jossa tapahtuu kieli-kieli-kontakti ja syljen vaihtoa. Tällaista suutelemista pidetään vain ihmiselle tyypillisenä käyttäytymisenä, jota eläimet eivät harrasta. Se on tavallista 90 %:ssa kaikista tunnetuista kulttuureissa.
Ihmisen parinmuodostuksessa suutelemista pidetään tärkeänä. Suudellessa (ensisuudelma?) osapuolet arvioivat toinen toisiaan, onko tuosta partnerista pitkäaikaissuhteeseen vaiko ei. Sitoutumista voi välittyä myös syljen kautta tuleviin, kemiallisiin makuelämyksiin liittyen. Näihin vaikuttavat osaltaan kunkin suun mikrobikoostumus ja sen myötä mm. ravintoaineiden metabolia.
Mikäli toisen osapuolen suun mikrobisto sisältää runsaasti patogeeneja, voi parinmuodostus häiriintyä tai jopa tyssätä siihen paikkaan. Tutkijat kyllä korostavat myös suutelemisessa tapahtuvan fyysisen läheisyyden merkitystä, joten kyse ei ole pelkästään mikrobien vaihdosta ja sen mukanaan tuomista reaktioista.
On jopa esitetty, että "intimate kissing" on evoluution saatossa kehittynyt suojaamaan kohdussa uinuilevaa pienokaista. Sytomegalovirus on teratogeeninen, ja mikäli tuleva äiti saa tartunnan ennen raskaaksi tuloaan kumppaninsa syljestä, eivät seuraamukset syntymättömälle lapselle ole yhtä katastrofaalisia kuin jos tartunnan saa vasta jo raskaaksi tultuaan (Hendrie & Brewer, Med Hypotheses 2010;74:222). Intohimoinen suutelo merkitsee siis myös immuniteetin herättämistä, millä saattaa olla suuri merkitys virusten ja mikro-organismien tuhoamisen kannalta.
Suuteleminen palvelee siis kahta tarkoitusta: parinmuodostusta ja immuunipuolustusta.
Julkaistu Hammaslääkärilehdessä 8/2015.
Kirjoittaja
J. H. Meurman
professori
Kuva:
Panthermedia
