Edellisessä kolumnissani käsittelin suutelemista yleensä ja ns. "intimate kissing" -tapahtuman merkitystä ihmisen parinmuodostuksessa ja immuniteetin kannalta. Suussa on sylkeä keskimäärin 0,74 ml – siis vajaa millilitra – mutta se jo sisältää miljoonia mikro-organismeja, jotka suudellessa voivat vaihtaa omistajaa: keskimäärin 1,8 x 109 bakteeria/ml sylkeä.
Hollantilaiset Kort ym. (Microbiome 2014; 2: 41) tutkivat suutelun mikrobiologiaa tiukan tieteellisessä koeasetelmassa käyttäen moderneinta mahdollista molekyylibiologista tekniikkaa syljen ja kielenpinnan koko mikrobiomin analysoinnissa. Tutkimukseen värvättiin 42 henkilöä (iältään 17–45-vuotiaita), jotka muodostivat 21 paria. Koehenkilöt tavoitettiin sopivasti Amsterdamin Kuninkaallisesta Eläintarhasta!
Koejärjestely oli seuraava: Mikrobinäytteet otettiin syljestä ja kielen dorsaalipinnalta ennen suutelemista sekä 10 sekuntia kestävän intiimisuutelon jälkeen. Termi tarkoittaa suutelemista, jossa kielet koskettavat ja sylkeä vaihtuu. Lisäksi tutkittiin mikrobien siirtymistä tarkemmin käyttämällä indikaattoribakteereina jogurtissa annosteltuja probioottibakteereita (Lactobacillus rhamnosus GG, L. acidophilus ja Bifidobacterium lactis).
Koehenkilö nautti 50 ml kyseistä jogurttia, minkä jälkeen otettiin uudet mikrobinäytteet, sitten 10 sekunnin suuteleminen, ja sen jälkeen taas uudet näytteet. Kaikki näytteet analysointiin molekyylibiologisin menetelmin, ja vastaukset laskettiin mikrobien 16sRNA-geenisekvensseihin pohjautuvin yksiköin. Näin saatiin käsitys koehenkilöiden syljen ja kielen mikrobiomeista sekä niissä suudellessa tapahtuvista muutoksista ja mikrobien siirtymisestä suutelijasta toiseen.
Entäpä tulokset? Ensinnäkin suutelevien pariskuntien suiden mikrobikoostumus ei poikennut yleisesti tiedossa olevista lajeista ja lajirunsaudesta – menemättä tässä yksityiskohtiin. Kielten dorsaalipintojen mikrobikoostumus oli eniten samanlainen vakiintuneiden pariskuntien välillä verrattuna sylkinäytteiden mikrobikoostumuksiin. Kielten mikrobikoostumusten samankaltaisuusindeksi korostui pitkään yhdessä olleilla pariskunnilla. Suuteleminen tässä koejärjestelyssä ei myöskään hetkauttanut kielten mikrobikoostumusta puoleen eikä toiseen, eli kielen mikrobiomi vaikutti olevan varsin stabiili.
Syljen mikrobikoostumus sen sijaan vaihteli, mutta vähiten niillä, jotka raportoivat korkeimmat suutelufrekvenssit. Probioottikokeen myötä havaittiin, että suudellessa vaihtuu syljen mukana keskimäärin 80 miljoonaa bakteeria per 10 sekuntia!
Kysyttäessä suutelufrekvenssiä 74 % miehistä yllättäen raportoi korkeampia lukuja kuin saman pariskunnan naiset. Lieneekö kyseessä miehisen machoilun korostuminen. Jotta kielen mikrobiomi lähestyisi samankaltaisuutta pariskunnan kesken, tarvitaan siihen tämän tutkimuksen mukaan keskimäärin 9 intiimisuudelmaa päivässä. Mutta jotta saavutettaisiin kohtuullinen samankaltaisuus myös syljessä, tulisi laskennallisen suutelemisen kokonaiskeston olla 1 tunti 45 minuuttia päivässä!
Kirjoittaja
J. H. Meurman
professori
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Hammaslääkärilehdessä 9/2015
