Nuoren elämänhallintakyky voi vähentää hammashoitopelkoa

Väitöstutkimuksen tulosten mukaan kovasti pelkäävät nuoret saattaisivat hyötyä hammashoidossaan vuorovaikutuksesta, jossa suun terveyden henkilöstö erityisesti panostaisi luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentamiseen.

Hammaslääketieteen lisensiaatti Sirkka Jaakkolan väitöstutkimuksen mukaan noin kahdeksan prosenttia 18-vuotiaista nuorista pelkää kovasti hammashoitoa. Näillä samoilla nuorilla elämänhallintakyky oli useimmiten heikompi kuin niillä, joilla hammashoitopelko oli vähäisempää tai sitä ei ollut lainkaan. Kovasti pelkäävät nuoret kokevat myös vuorovaikutuksensa suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa kielteisemmin kuin nuoret, jotka pelkäävät vähän tai eivät lainkaan.

Jaakkolan tutkimuksessa elämänhallintakyky on suomennos koherenssin tunteesta, joka on tunnetun sosiologin Aaron Antonovskyn terveyttä ylläpitäviä tekijöitä painottavan teorian keskeinen käsite.

– Teorian mukaan koherenssin tunne on yksilön kokonaisvaltainen taipumus, joka on yhteydessä yksilön selviytymiseen kuormittavissa elämäntilanteissa siten, että vahva koherenssin tunne auttaa kuormituksen sietämisessä. Koherenssin tunteen tiedetään kehittyvän pääosin lapsuuden, nuoruuden sekä varhaisen aikuisuuden aikana ja se liittyy henkiseen hyvinvointiin ja kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, Jaakkola selventää.

Jaakkolan tutkimuksen tarkoituksena on lisätä suun terveydenhuollon henkilöstön ymmärrystä erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Hän muistuttaa, että ihmisten valmiudet käsitellä stressaavia tai kuormittavia tilanteita ovat yksilöllisiä.

– Väitöstutkimuksen tulosten mukaan kovasti pelkäävät nuoret saattaisivat hyötyä hammashoidossaan vuorovaikutuksesta, jossa suun terveyden henkilöstö erityisesti panostaisi luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentamiseen, hän sanoo.

Jaakkola korostaa, että nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella ja tulla kuulluksi. Hänen mukaansa kovasti hammashoitoa pelkäävän nuoren tukeminen on tärkeää, koska tiedetään, että voimakkaaseen pelkoon tyypillisesti liittyvä hoidon välttäminen ja hoitojaksojen keskeyttäminen lisää akuuttihoitokäyntejä, peruuttamattomia hoitokäyntejä, heikentää suun sekä hampaiston terveyttä ja pitkälle edetessään myös yleistä terveydentilaa.

Lupaavia tuloksia ryhmähoitomenetelmällä

Väitöstutkimuksessa testattiin myös uutta hammashoitopelon hoitokeinoa: moniammatillisesti toteutettua ryhmähoitomenetelmää. Kokeilu tehtiin yhteistyössä Turun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa.

Kovasta hammashoitopelosta kärsivistä opiskelijoista koostuva viiden hengen pienryhmä kokoontui kerran viikossa 10 kertaa. Toiminnan sisällössä keskeistä oli ryhmän antama vertaistuki, vähittäinen totuttelu hammashoidon välineisiin ja toimenpiteisiin, rentoutus, kannustaminen ja pelottavien sekä itselle epämieluisien tilanteiden sietämistä helpottaviin menetelmiin tutustuminen.

– Tulokset olivat lupaavia. Kaikkien ryhmään osallistuneiden pelko väheni ja he kaikki onnistuivat sitoutumaan loppuun saakka hoitotoimenpiteisiinsä, joille hammaslääkäri katsoi olevan tarvetta.

Sirkka Jaakkolan väitöskirja: Aikuistuvan nuoren hammashoitopelko tarkastetaan perjantaina 20. maaliskuuta 2015 Turun yliopistossa.

Lähde:
Turun yliopisto

Kuva;
Panthermedia