Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta- ja ravitsemustutkimuksessa selvitettiin noin 400:n 7-vuotiaan lapsen aineistolla uniapnean ja kuorsauksen riskitekijöitä. Kasvojen kuperan profiilin todettiin olevan yksi uniapneaa ja kuorsausta ennustava tekijä.
Suun terveydenhuollon ammattilaiset sekä ryhmä muita terveydenhuollon ammattilaisia (esim. kouluterveydenhoitaja, lastenlääkäri ja korvalääkäri) arvioivat profiilin kuperuutta kasvojen sivuvalokuvasta. Odotusten mukaisesti kuperuuden tunnistaminen onnistui parhaiten oikomishoidon erikoishammaslääkäreiltä. Tutkimuksessa todettiin, että kasvojen kuperuuden arvioiminen onnistuu luotettavimmin, jos arvioijalla on perustietoa kasvojen kasvusta ja kehityksestä sekä kokemusta lasten kanssa työskentelystä.
Lasten kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten – muidenkin kuin suun terveydenhuollossa toimivien – olisi tärkeää tunnistaa kasvorakenteet, jotka lisäävät unenaikaisten hengityshäiriöiden riskiä. Näin voitaisiin varmistaa lapsen varhainen hoitoonohjaus ja mahdollisesti ennaltaehkäistä uniapneatautia aikuisena.
Ikävalko T, Närhi M, Lakka T, Myllykangas R, Tuomilehto H, Vierola A, Pahkala R. Lateral view photographs as a tool for assessing morphological risk for sleep disordered breathing in children – the PANIC study.
Teksti perustuu posteriin, joka esitettiin Hammaslääkäripäivillä 20.–22.11.2014. Posterinäyttelyn järjesti Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia. Posteri esitetty aiemmin: 90th Congress of the European Orthodontic Society, 18.–22.6.2014, Varsova, Puola.
Tieteellisessä posterissa visualisoidaan tutkimuksen keskeinen anti yhdistämällä tekstiä, kuvia ja graafisia elementtejä.
Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 14/2014.
Kuva: Panthermedia
