Yle uutisoi elokuun alussa yhdysvaltalaisen uutistoimisto AP:n käyneen läpi 25 lääketieteellistä tutkimusta, jotka arvioivat todisteita hammaslangan käytön hyödyistä hampaiden harjauksen lisäksi. Tutkimuksissa hammaslangan tehoa pidettiin vähäisenä.
Dosentti, erikoishammaslääkäri (parodontologia) Susanna Paju on tutustunut aineistoon.
– Tutkimusten tuloksissa langoituksen tuoma lisäteho plakin poistoon harjauksen lisäksi oli epäselvä, jonkinlaista näyttöä löytyi mutta toisaalta ei kovin selvää tai sitten tulokset olivat muuten epäluotettavia.
– Monissa näistä tutkimuksista vaikuttaa olevan ongelmana se, että niissä on ollut pienet määrät tutkittavia ja seuranta-ajat ovat olleet lyhyet, jopa vain viikoista pariin kuukauteen. On myös saatettu keskittyä tulehduksen varoitusmerkkeihin, kuten ienverenvuotoon eikä tietoa varsinaisten sairauksien, iensairauksien tai karieksen, kehittymisestä pidemmällä aikavälillä ole. Keskustelua on herättänyt myös se, että hammasvälinefirmat ovat osallistuneet tutkimusten rahoittamiseen, summaa Paju.
– Toisaalta, tutkimusten yhteenvedossa on jätetty mainitsematta esimerkiksi se, että hammashoitoalan ammattilaisen päivittäin suorittaman langoituksen on havaittu vähentävän hammasvälien kariesta lapsilla. Merkitystä siis on kuinka hyvin potilas osaa itse käyttää hammaslankaa.
AP kysyi Yhdysvaltain suosituksia antavalta viranomaiselta, miksi päivittäistä langoitusta suositellaan ja on suositeltu jo vuosikymmenien ajan. Tästä seurasi, että viranomainen veti langoitussuosituksen pois. Kohusta huolimatta American Dental Association ja American Academy of Periodontology edelleen suosittelevat langoitusta hammasvälien puhdistamiseen.
Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausenin mukaan hammaslääkäreillä on tiedossa, ettei hammaslanka ole paras mahdollinen väline kaikenlaisten hammasvälien puhdistukseen.
– Suomessa lankausta ei ole koskaan pidetty joka tilanteeseen sopivana ensisijaisena hammasvälien puhdistusmenetelmänä.
Hammasvälit puhtaaksi joka päivä
Susanna Paju painottaa kuitenkin hammasvälien puhdistamista päivittäin jollain välineillä.
– Hammasvälien puhdistamiseen käytetyt välineet valitaan jokaiselle potilaalle yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeeseen sopiviksi.
Pitää siis miettiä, mitä suun sairautta ehkäistään tai hoidetaan, reikiintymistä tai iensairauksia.
– Langoituksesta on hyötyä enemmänkin karieksen ehkäisyssä tai alkavien kariesleesioiden hoidossa, mutta vähemmän hyötyä ienterveyden kannalta. Erityisesti parodontiittipotilaalla, jolla kiinnityskudoskadon takia hammasvälit ovat suurentuneet, on tehokasta käyttää puhdistukseen hammasväliharjoja tai harjatikkuja ja lankaa vain lisänä ahtaimmissa väleissä, Paju neuvoo.
– Hampaiden lankaus oikealla tavalla kotona voi olla tehokasta, eikä langoitusta kannata kokonaan hylätä. Nuorilla hammaslangasta voi olla hyötyä gingiviitin (ientulehdus) ehkäisyssä, jos väleihin ei mahdu muu kuin lanka.
Hyvään suunterveyden ylläpitoon kuuluu American Academy of Periodontologyn mukaan myös vuosittain tehtävä parodontaalinen tutkimus.
– Parodontaalisairaudet (hampaan kiinnityskudoksen sairaus) ovat hitaasti kehittyviä tauteja ja niillä voi olla vaikutusta yleisterveyteen. Siksi toivoisi, että ajatus vuosittaisesta parodontaalisesta arviosta, sisältäen mm. ientaskujen mittauksen koko hampaistosta, purennan tarkistuksen ja riskitekijöiden kartoituksen, yleistyisi Suomessakin, esittää Paju.
Hannu Hausen muistuttaa, että suunhoidon ammattilaisten on hyvä neuvoa potilaitaan välineiden valinnassa ja opastaa niiden käytössä.
– Samaan suuhun voi tarvita kolmea tai jopa neljää eri välinettä.
Kirjoittaja:
Outi Hautamäki
HLL, toimittaja, asiantuntijalääkäri
Suomen Hammaslääkäriliitto
Kuva: Fotolia
