Occupational and Environmental Medicine -lehdessä julkaistiin viime vuonna saksalais-italialaisen tutkimusryhmän raportti C-hepatiitin esiintyvyydestä terveydenhuollon työntekijöiden parissa. Kyseessä on meta-analyysi tutkimuksista, joissa oli selvitetty C-hepatiitin esiintymistä ko. ammattihenkilöillä väestökontrolleihin verrattuna vuosina 1989–2014.
Tutkimuskriteerit täyttäneitä alkuperäisartikkeleita löytyi 57, joista 44 kelpuutettiin lopulliseen tarkasteluun. Tutkimusten perusteella C-hepatiitti-infektion vaarasuhde (OR) terveydenhuollossa kaiken kaikkiaan oli 1,6.
Mutta suun terveydenhuollon työntekijöillä (hammaslääkärit ja -hoitajat yhdessä) riski oli korkein: OR 3,5. Tämä tulos perustui tosin vain neljään tutkimukseen. Mutta luvut kertovat siis laskennallisen riskin ammattikunnan ulkopuoliseen väestöön verrattuna.
C-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. On merkille pantavaa, että vaikka suun terveydenhuollossa nykyisin pyritään hyvin suojautumaan kaikilta infektiolta, C-hepatiittiriski oli kuitenkin hammashuollon parissa työskentelevillä suurin kaikista terveydenhuollon sektoreista.
Hyvänä kakkosena em. tutkimuksessa tulivat lääkärit ja sairaanhoitajat (OR 2,2), kolmantena laboratoriohoitajat samalla vaarasuhteella (OR 2,2).
Suomessa C-hepatiitti on yleisin virushepatiitti. Vuonna 2015 THL:n tartuntatautien tilastotietokantaan tapauksia ilmoitettiin 1 166. Tauti on kliinisesti lievempi kuin B-hepatiitti ja saattaa olla jopa oireeton.
Riskiryhmiä ovat tatuointeja ottaneet, iv-huumeidenkäyttäjät sekä tartuntavaarallisessa vaiheessa tapahtuneet suojaamattomat sukupuolikontaktit. Virus voi tarttua myös verensiirroissa. Pitkäaikaisongelma on, että potilas voi jäädä viruksen kantajaksi. Tällöin esimerkiksi 20 vuoden seurannassa taudin loppuvaiheen maksakirroosin vaara on 10 %.
C-hepatiittia vastaan ei toistaiseksi ole rokotetta. Sellaisen kehittäminen on vaikeata viruksen variaation ja nopeiden mutaatioiden johdosta. Suun terveydenhuollossa ei ole muuta mahdollisuutta kuin pitää vastaanoton hygienia ja oma suojautuminen jatkuvasti korkealla tasolla – tämänkin tartuntataudin suhteen.
Lähde: Westermann ym. Occup Environ Med 2015;72:880.
Kirjoittaja:
J. H. Meurman
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 6/2016.
Lue myös:
Näin pidät suun kunnossa
