Kymmenkunta vuotta sitten lääkärit varoittelivat potilaita internetistä. Sieltä kun löytyy luulotautiselle uusia tauteja, keskustelupalstoilla kiusataan ja sieltä löytyy väärää tietoa. Pidettiin parempana, että tiedon omistus- ja ymmärrysoikeus pysyi lääkärikunnan hallinnassa.
Eikä aikaakaan, kun potilaita jo patistellaan nettiin. Erona onkin se, että sinne on saatu luotettavaa tietoa sairauksista, niiden diagnostiikasta ja hoidosta. Parin viime vuoden aikana myös potilastiedoista entistä suurempi osa tallentuu digitaalisesti myös potilaan itsensä tarkasteltavaksi.
Veroilmoituksen täyttö verkossa on niin kätevää, että se on melkein kivaa. Verottaja oli tehnyt sen melkein valmiiksi. Ohjelma neuvoi eteenpäin ja suoritti laskutoimitukset.
Verottaja tiesi sentilleen ansioni sekä osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot. Tarvitsi lisätä vain muutokset, kotitalousvähennykset ja sen sellaiset, joita verottajalla ei vielä ollut tiedossa. Minun tehtäväkseni jää kuittien säilyttäminen viideksi vuodeksi ja olen vastuussa niiden luotettavuudesta.
Lääkäriliitolla on hieno Lääkäri 2030 -hanke Sitä kannattaa käydä Googlen kanssa ihmettelemässä. Teknologia menee niin kovaa, että kaikki 2030-visiot ovat jo nyt saatavilla. Muutosvastarinta kuitenkin lisää aina vähintään 10 vuotta toteutusaikatauluihin. Potilas 2030 -hanke on aloittamista vaille valmis.
Olisihan hienoa, jos kanta.fi-potilastietojärjestelmästä tulisi vuosittain terveystietoilmoitus täydennettäväksi. Viranomainen olisi täyttänyt valmiiksi jo tiedossaan olevat seurantaa ja lääkitystä tarvitsevat pitkäaikaissairaudet. Potilas mittaa viikon ajan verenpainettaan, tekee PEF-mittaukset astmastaan ja muutenkin täydentää terveysilmoitustaan niiltä osin, joissa ei tarvita lääkäriä. Ne voi ladata suoraan ohjelmaan, ja tekoäly vertaa edelliskertaiseen ja tekee johtopäätökset.
Potilaalta otetaan vuosittainen verinäyte, josta tekoäly analysoi pelkkien viitearvopoikkeamin lisäksi merkittävät muutokset edeltävään vuoteen. Jos paino on noussut edellisvuodesta yli kilon, robotti ohjaa Painonhallintataloon. Ja muistuttaa kontrollipunnituksesta puolen vuoden kuluttua.
Yli 50-vuotiaiden terveysilmoituksessa pitäisi olla MMSE:tä vähemmän nöyryyttävä muistitesti, näin alkavat muistisairaudet löydetään riittävän ajoissa.
Terveystietoilmoituksen nähtyään omalääkäri voisi uusia yhdellä klikkauksella reseptit, ehkä määräisi lisätutkimuksia ja tarvittaessa potilas saa kutsun vastaanotolle.
Lääkäriliiton hankkeessa todetaan: ”Potilaiden tietotaito terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien hoidossa kasvaa. Tulevaisuuden lääkärin työssä tulee korostumaan nykyistä moninaisemman ja monimutkaisemman tiedon hallinta ja sen tulkinta potilaalle.” Potilaskin tapaa vastaanotolla mieluummin lääkärin kuin konttoristin.
Muutosvastarintaliike sanoo, että teknologian käyttö lisää eriarvoisuutta ja luokkaeroja. Eiköhän se mene päinvastoin. Kun ne ihmiset, jotka pystyvät ottamaan enemmän vastuuta omahoidostaan ja terveydestään vievät vähemmän aikaa terveyskeskuksissa, voidaan keskittyä niihin, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
Terveystietoilmoitus voisi olla tehokas etsivän sosiaalityön väline. Jos ilmoitus jää tekemättä, selvitetään, onko syynä sairaus, masennus, osaamattomuus vai välinpitämättömyys. Näin löydetään myös syrjäytyneet vanhukset, joilla ei ole läheisiä auttamassa terveysilmoituksen teossa.
Satu Salonen
Kirjoittaja on tietokirjailija ja Suomen Ultraharvinaiset ry:n puheenjohtaja.
www.satusalonen.fi
www.ultraharvinaiset.fi
