Masennuslääkkeet ovat hyvästä, masennuslääkkeet ovat pahasta. Kamala psykiatri vai puoskari psykologi. Korruptoitunut lääketiede vastaan humpuuki vaihtoehtoishoitojen maailma. Itseoppinut – häviääkö tutkimuskammiossa sivistyneelle. Kokemus kontra lukemus.
Kyllä tästä tappeluita saa aikaiseksi. Mahtavia rajariitoja ja toisten mollaamista ja oman osaamisen korostamista. Kuka tietää ja osaa parhaiten käsitellä masennusteemaa. Siitähän tässä täytyy tolkku saada ja voittajalle pokaali.
Arvatkaapa kiinnostaako elämäänsä tukea hakevaa ihmistä kenenkään tittelit tai tutkimusartikkeleiden määrät? Luullaanko, että asiakkaaksi päätyvälle on väliä, mitä kautta kukakin on kannuksensa hankkinut, vai voisikohan ihmistä hädässä kiinnostaa jokin muu?
Onko todella niin, että yhden jos toisen sisäinen ärtymys nousee ja barrikadeille täytyy lähteä, kun on aistittavissa, että näkemykset masennuksen hoidosta eivät olekaan yhtenäisiä ja kaikki asiantuntijatkaan eivät seiso samassa linjassa, saatikka masentuneet itse? Sillä näin tämä valtakunnan masennus- ja hoitokeskustelu näyttäytyy tänne asian sisällä eläneen maailmaan. Että kun vihdoin aletaan päästä asian ytimeen eli siihen, että yleensäkään koko masennusteemasta voidaan puhua julkisesti, saatikka siitä mikä auttaa ja millä tavalla, niin yhteisen kunnollisen keskustelun sijaan aletaan kopistella sapeleita ja kikkailla määrillä siitä, montako masentunutta kukakin on urallaan pelastanut.
Tuolla keskenämme meidän sairaiksi joskus luokiteltujen parissa me pitäisimme tällaista käytöstä toisissamme sellaisena, jolle voisimme kehottaa kanssakulkijaamme tekemään jotakin, koska se on selvästi vielä masennukseen päätyneen oman kasvun keskeneräisyyttä. Mutta oletettavasti koskaan sairaaksi leimaamattomilla on erilaiset kriteerit asiallisuudelle ja sopivuudelle käytöksessä ja toisten ihmisten kohtelussa.
Miksi taistella kuka on oikeassa? Eikö yhteinen tavoite ole ihmisten hyvinvointi? Kaikkien ihmisten hyvinvointi. Ja kun me kerran olemme niin moni niin suuresti asiantuntevia masennuksen hoidossa, niin mehän siis tiedämme, että ei ole yhtä oikeaa menetelmää ja toimintaa, vaan jokainen yksilö kaipaa elämäänsä omaan tarpeeseensa vastaavia asioita. Ja ne siis laajasti vaihtelee, joten jokaiselle haluavalle riittää työtä ja tekemistä aiheen parissa. Joka siis vaan osaa ja tahtoo kohdata masentuneen ihmisenä, sehän on ainoa tiukka kriteeri joka meillä on “hoidollemme”. Että meidät kuullaan, jotta tarve voi tulla esille ja jokaiselle oikea ja sopiva apumuoto siihen kohtaan löytyä. Ja sehän on meidän kaikkien tavoite, eikö?
Katja Lemberg
Kirjoittaja on vakavasta masennuksesta parantunut nainen ja äiti kehittämässä palveluita masentuneiden tukemiseen ja kohtaamiseen.
Kuva: Juha Metso
