Olen ehkä hieman pikkutarkka, mutta minua ärsyttää joka kerta kun joku yhdistää flunssan kylmään ilmaan. Empiiriset potilaskokemukset toki tukevat käsitystä kylmän ja flunssan yhteydestä, mutta ei se nyt vaan ole se kylmä ilma, joka sairastuttaa. Niin suomeksi kuin monilla muillakin kielillä flunssan saamista kuvataan ilmaisulla, joka viittaa kylmään ilmaan ja kylmän kokemiseen. On yleistä sanoa, että pitää pukeutua lämpimästi, ettei vilustu. Käsittääkseni kuitenkaan kylmästä ilmasta ei sinänsä voi sairastua, vaan kyse on siitä, että ihmisen puolustusjärjestelmä joutuu kylmässä ilmassa koville, ja ihminen on siten alttiimpi sairauksille.
Kylmä voi kuitenkin olla myös terveellistä. Yksi esimerkki tästä lienee avantouinnin terveysvaikutukset – ja kylmä myös tappaa bakteereita ja muita ötököitä. Koin ahaa-elämyksen kun muutamia vuosia sitten luin, että yksi syy siihen, että esimerkiksi päiväntasaajan alueella esiintyy niin paljon erilaisia sairauksia on se, että alueen lämpötilat ovat suosiollisia bakteereille ja muille taudinaiheuttajille. Hygieniaa on siis entistä tärkeämpää mutta samalla vaikeampaa pitää yllä. Tämän olen kokenut usein Itä-Afrikassa oleillessani: pelkkä erilaisten kummallisten hyönteisten määrä on valtava, pienemmistä olioista puhumattakaan, eikä niiden vaarallisuudesta ole paikallisillakaan aina varmaa tietoa.
Toisaalta etelän maissa taas usein ihmetellään, miten elämä on mahdollista vaikkapa Suomen kylmissä olosuhteissa. Tämä ihmettely on tietenkin yhteydessä tiedon puutteeseen vaikkapa rakennussuunnittelun, lämmityksen ja vaatetuksen roolista kylmän torjunnassa – mutta toki kun helteessä pakastimeen kätensä laittaa, tuntuu käsittämättömältä, että ihmiset kykenevät elämään siinä lämpötilassa. Minulta kysyttiin vuosia sitten Keniassa, kuinka kylmässä oikein hengitetään, mihin vastasin, että ensin hengitetään sisään ja sitten ulos.
MS-tautia sairastavalle kuumat lämpötilat voivat aiheuttaa ongelmia, mutta itse en ole koskaan kokenut lämpötilan nousua rasitteena elimistölleni. Se on lähinnä ollut vain käytännön asia. Esimerkiksi nyt Tansaniasta Suomeen matkustaessa mahdollistin kerrospukeutumisen matkan aikana suunnittelemalla huolellisesti käsimatkatavaroihin pakattavat vaatteet. Saunakestävyytenikin on erityisesti saunahatun hankittuani kasvanut, ja ainoa lämpötiloista riippuvainen asia elämässäni ovat rakkaat jääkaappilämpötilassa säilytettävät lääkkeeni. Olenkin miettinyt onko kyseessä vain urbaani legenda vai onko vaikkapa kuumasta Tansaniasta Suomen talveen palaaminen todella rasitus ihmisen elimistölle? Tällä kertaa matkustaessani suurin lämpötilaan liittyvä ongelma olivat kengät, ja loppujen lopuksi päädyin sandaaleihin ja matkalla puettaviin villasukkiin. Yhdistelmä oli suht toimiva, joskin hieman liukas. Saavuin kotiin Tampereelle paidassani Dar Es Salaamin hiki ja Helsinki-Vantaan hohkaava kylmyys.
Iida Kalmanlehto
Kirjoittaja on tamperelainen 28-vuotias opiskelija, joka sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja MS-tautia sekä muita niihin liittyviä tai liittymättömiä vaivoja.
