Rakastan lukemista ja kirjojen omistamista, mutta en ole MS-tautini takia moneen vuoteen jaksanut käydä kirjakaupoissa. Voisin tilata kirjoja postitse, mutta se ei odotuksineen ole minulle ihanneratkaisu. Kiinnostuttuani kirjasta haluaisin sen käsiini heti. Siksi sähkökirjat, jotka saan laitteeseeni nettikaupoista saman tien, ovat minulle juuri omiaan.
Innostukseni sähkökirjoihin alkoi kuitenkin muusta syystä kuin sairauteni takia.
Hankin iPadin loppuvuodesta 2010 eli heti ensimmäisen mallin tultua Suomessa myyntiin, koska uskoin tablettiin perehtymisen olevan työlleni välttämätöntä. Työskentelin aikakauslehden toimituksessa, ja uskoin, että lehdet alkavat melko nopeasti vaihtaa painomusteen biteiksi ja valloittaa sähköistä maailmaa. Arvelin, että helposti kannettava ja ruudultaan melkein Aku Ankan kokoinen laite olisi ilmeinen tuleva lukualusta, johon lehtiä myytäisiin.
Lehtien siirtyminen e-maailmaan on sittemmin sujunut paljon hitaammin ja vaatimattomammin kuin olisin uskonut. Sitä odotellessa meikäläisestä kuitenkin muodostui innokas e-lukija.
Huomasin nimittäin pian, että lukusuosikkejani eli tuoreita englanninkielisiä tietokirjoja löytyi Amazonista aivan huima valikoima. Samoin löytyi fiktiota silloin, kun sitä kaipasin. Suomenkielisten kirjojen valikoima kasvoi puolestaan Elisa Kirjassa lupaavaan tahtiin. Jäin e-koukkuun ennen kuin huomasinkaan.
Tabletti on mielestäni monin tavoin vähintään yhtä hyvä lukualusta kuin painettu kirja. On mukava lukea laitteella, joka painaa melkein kolmanneksen vähemmän kuin Harry Potter -sarjan viimeinen osa. Useimmat kirjojen kuvat ovat edukseen tabletin ruudulla, joka on Potter-kirjan sivua hitusen isompi. Sähkökirjaan on yhtä helppo lisätä alleviivauksia ja kirjoitettuja huomautuksia kuin painettuun kirjaan.
Tiedonjanoiselle tabletti tai älypuhelin on ylivertainen painettuun kirjaan verrattuna. Tabletilla tai puhelimella ulottuvillani on koko oma sähkökirjastoni sekä netin kautta loputtomasti muita tekstejä sekä video- ja ääniaineistoja. Kun haluan lisätietoa jostakin kirjan mainitsemasta asiasta, voin hetkessä tehdä nettihakuja ja sitten taas lennosta palata kirjani pariin.
Lisäksi sähköinen kotikirjasto pysyy aina mukanani. Liikkeellä ollessani voin jatkaa puhelimella lukemista, jonka olen kotona aloittanut tabletilla, ja kaikki muutkin e-kirjani kulkevat taskussani.
Vain kolmessa asiassa olen kokenut sähköisen kirjan printtikirjaa heikommaksi. Ensinnäkin pläräystuntuma e-kirjoista puuttuu, ja siksi lukusijaintiaan on vaikeampi hahmottaa ja muistaa kuin printtikirjoissa. Toiseksi koska ei voi plärätä, sähkökirjan selaaminen on selvästi hitaampaa kuin painetun kirjan. Kolmanneksi sähkökirjat eivät ainakaan vielä nykyisin pysty kilpailemaan ulkoasussa painettujen kirjojen kanssa: kauniit kirjat ovat kauniimpia painettuina, ja suuret yksityiskohtaiset kuvat toimivat painettuina paremmin kuin sähköisinä.
Entä miksi haluan sähköisinäkin lukea kirjan mittaisia tietotekstejä? Miksen tyydy nettihakujen tuottamaan lyhyiden artikkelien valikoimaan?
Siksi, että haluan lukea eri tiedonalueilta myös laajoja yleisnäkemyksiä ja haluan olla varma, että teksti on mahdollisimman ajantasaista, luotettavaa ja edustavaa, jotten hukkaa aikaani ja kuormita muistiani hyödyttömästi. Siksi mieluiten luen mahdollisimman tuoreita tietokirjoja ja mieluiten kunkin alan ansioituneiden professorien kirjoittamina.
Lisäksi minusta on kiva heittäytyä luotettavaksi arvioimani kirjoittajan tekstiin, joka on suunniteltu itsenäiseksi kokonaisuudeksi. Se on paljon vähemmän väsyttävää kuin seikkailla hyperlinkkien viidakossa ja rakentaa koko ajan muistiinsa uutta kokonaisuutta eri lähteistä luetuista sirpaleista.
Kahta asiaa odottelen.
Toivon kotikirjastossani jonain päivänä olevan erikokoisia tabletteja tai sähköpaperialbumeita, niin että esimerkiksi taide- ja karttakirjat sekä nykyisten sanoma- ja aikakauslehtien kaltaiset tuotteet saisi halutessaan todella suureen kannettavaan ruutuun, tekstipainotteiset kirjat pienempään.
Toiseksi toivon vielä näkeväni suomalaisten kustantajien yhteisen nettikaupan, josta voisi ostaa erilaisina osina, kappaleina ja koosteina kaikkien suomalaisten mediafirmojen ja kirjankustantajien e-tuotteita yksittäisistä lehtijutuista, irtonumeroista ja lehtitilauksista kirjoihin, ja mikä ettei myös video- ja ääniaineistoihin.
Petri Riikonen
Kirjoittaja on biologitaustainen tiedetoimittaja ja Tiede-lehden entinen pitkäaikainen toimitussihteeri. Hän on MS-taudin takia työkyvyttömyyseläkkeellä ja tekee pieniä määriä freelancetoimittajan töitä kotoaan käsin.
