Kylläpä sinua on nyt koeteltu

Joskus parhaimmillaan hoitosuhteessa syntyy hoitava ja lohduttava tunneside, kirjoittaa Satu Salonen.

Soten kilpailutuspiirustuslaudoilla kehitetään kiivaasti laatu-, määrä- ja hintavertailukeinoja, jotta potilas osaisi valita vapaasti ja viisaasti. Sopiihan se.

Tein oikein laskelmia, kuluneen vuoden aikana olen kohdannut kymmeniä lääkäreitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, yliopistosairaalan, terveyskeskussairaalan tai yksityisen lääkäriaseman osastoilla ja päivystyksissä. Pari kertaa on tarvittu ihan ambulanssikyytiä.

Juhannus- ja jouluaatto ovat viheliäisiä ajankohtia sairastumiseen. Olin pari päivää aiemmin kotiutunut Meilahden sairaalasta vatsa-aortan stenttigraftioperaatiosta. Juhannusaattona olin kuumeessa ja kirvelevästi tunnistin virtsatieinfektion oireet. Tiesin, että infektio pitää hoitaa.

Niin pienen vaivan kanssa en kehdannut lähteä ruuhkauttamaan terveyskeskussairaalan päivystystä, joten päätin mennä yksityissektorin päivystykseen. Leikkauksen jälkeen olin niin voipunut, että en olisi tuntien jonotusta jaksanutkaan.

Silti lääkärissäkäynti jännitti. Varsinkin, kun oli niin vähäinen vaiva ja uusi lääkäri. Luettelin pikaisesti ja vähän anteeksipyydellen kuluneen vuoden virus-, sieni- ja bakteeri-infektiokierteen ja isommatkin taudit. Lääkärin kommentti yllätti. Hän sanoi myötäelävästi: Kylläpä sua nyt on koeteltu. Niinhän se olikin, en vain itsekään ollut osannut pukea sitä sanoiksi. Ihan liikutuin, en sentään itkuun pillahtanut.

Viime vuodet on puhuttu vain tuottajavastuusta, valinnanvapaudesta, järjestämisvastuusta, hallinnosta, kilpailuttamisesta, lainsäädännöstä. Terveydenhuollon suurten linjojen ratkaisuissa raha tai politiikka ratkaisee.

Yksittäisen potilaan valinnoissa tunne luultavimmin voittaa järjen. Ei aina tarvita häikäisevää erikoisalan huippuosaamista. Hoitosuhde on herkkä ja haavoittuvainen asia. Tuntuu, että se on viime vuosina hautautunut suuren sote-keskustelun alle. Hoitosuhde koostuu isoista ja pienistä asioista.

Oikeastaan yksinkertainen vaivani olisi voitu hoitaa etälääketieteen keinoin. Olisin voinut lähettää sähköpostin, saanut laboratoriolähetteen ja sen tulosten jälkeen eReseptin antibioottikuurista. Tällä kertaa kuitenkin antibioottia voimakkaampi lääke oli myötätunto. Kylläpä minua olikin koeteltu. Joskus parhaimmillaan hoitosuhteessa syntyy hoitava ja lohduttava tunneside. Sitä ei voi valita eikä kilpailuttaa eikä se digitalisoidu emojilla.

Satu Salonen
Kirjoittaja on tietokirjailija ja Suomen Ultraharvinaiset ry:n puheenjohtaja.

www.satusalonen.fi
www.ultraharvinaiset.fi