Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen on tullut mahdolliseksi Suomessa vuosikymmenen alussa (sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010). Ensimmäiset lisäkoulutuksen saaneet sairaanhoitajat valmistuivat vuonna 2012. Viime vuoden loppuun mennessä rajattuun lääkkeen määräämiseen olivat oikeutettuja 216 sairaanhoitajaa. Lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on Suomen lisäksi seuraavissa maissa: Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, Norja, Etelä-Afrikka, Ruotsi, Hollanti, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa terveydenhoitajat ovat määränneet lääkkeitä jo 1990-luvulta ja sairaanhoitajat 2000-luvun alusta asti. Viimeisimpänä sairaanhoitajat ovat saaneet lääkkeenmääräämisoikeuden Hollannissa.
Hallituksen säästöpaineet kohdistuvat myös terveydenhuoltoon. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen taustalla on ollut terveyspalveluiden sujuvoittaminen ja resurssien parempi hyödyntäminen. On pyritty helpottamaan lääkäripulaa ja lääkäreiden työtaakkaa julkisessa terveydenhuollossa sekä nopeuttamaan asiakkaiden hoitoon pääsyä.
Suomessa sairaanhoitajille järjestetään lääkkeen määräämisen lisäkoulutusta useissa ammattikorkeakouluissa ympäri maata yhteistyössä yliopistojen kanssa. Koulutus sisältää monipuolisesti muun muassa lääkehoitoa, potilaan tutkimista ja farmakologiaa. Huomion arvoista on, että farmakologian opintokokonaisuus on täsmälleen sama kuin lääketieteen opiskelijoilla ja sen opettamisesta vastaavat yliopistot. Useissa maissa koulutus kestää noin puoli vuotta, Suomessa yhteensä noin puolitoista vuotta sisältäen teoriaa ja käytännön opetusta. Koulutukseen valitaan laillistettuja sairaanhoitajia, joilla on viimeisen viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden työkokemus sellaiselta alueelta, jolla hän tulisi lääkkeitä määräämään.
Suomessa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen oikeutta on rajattu tarkoin tiettyihin tauteihin ja lääkkeisiin. Lisäksi lääkkeenmääräämisoikeuteen kuuluu lääkärin aloittaman lääkehoidon jatkaminen määrätyissä sairauksissa ja lääkityksissä. Esimerkiksi sairaanhoitaja voi aloittaa lääkityksen virtsatieinfektioon ja jatkaa verenpainetaudin lääkehoitoa. Sairaanhoitajien määrättäväksi sallitut lääkkeet on lueteltu lääkkeen määräämisen asetuksessa (1088/2010). Sairaanhoitajat eivät määrää lääkkeitä laitoshoidossa oleville potilaille vaan ainoastaan itse tutkimilleen avoterveydenhuollon potilaille, jotka ovat pääasiassa yli 12-vuotiaita. Irlannissa lisäkoulutetut sairaanhoitajat ja kätilöt saavat määrätä lääkkeitä laitos- ja avohoidon potilaille ilman rajattua oikeutta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmä on tehnyt selvityksen sairaanhoitajan lääkkeen määräämisen kustannussäästöistä. Siinä arvioidaan, että lisäämällä sairaanhoitajien vastaanottoja ja samalla vähentämällä vastaavasti lääkärivastaanottoja, kustannussäästöjä voisi potentiaalisesti syntyä jopa satamiljoonaa euroa vuositasolla. Lisäksi selvityksen mukaan sairaanhoitajan lääkkeen määrääminen ja toiminnan kehittäminen nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista, tukee potilaan itsehoitoa sekä edistää järkevää ja kustannustehokasta työnjakoa eri ammattiryhmien välillä.
Sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen on lähtenyt käyntiin terveyskeskusten avovastaanotoilla. Nyt sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta pyritään laajentamaan terveysasemien ulkopuolelle esimerkiksi kotisairaanhoitoon ja tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Lisäksi määrättävissä olevien lääkkeiden listaa suunnitellaan jo nyt laajennettavan koskemaan useampia lääkeaineita.
Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrän lisääminen mahdollistaisi sen, että hoitajavastaanotoilla voitaisiin hoitaa potilaita kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin, kun heitä ei tarvitsisi lähettää lääkärin vastaanotolle. STM:n kyselyn mukaan potilaat kokivat sairaanhoitajan vastaanoton myönteisesti ja luottivat sairaanhoitajan ammattitaitoon vaikka suurin osa vastanneista kävi sairaanhoitajan vastaanotolla ensimmäistä kertaa. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrän lisääminen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen vaatii kuitenkin työnjaon kehittämistä ja hyvää moniammatillista yhteistyötä avoterveydenhuollossa.
Lähteitä:
Gielen, S., Dekker, J., Francke, A. Mistiaen, P. & Kroezen, M. The effects of nurse prescribing: A systematic review. International Journal of Nursing Studies, 51 (2014) 1048–1061.
Heikkilä, J., Niemelä, E. & Eskola, K. 2013. Sairaanhoitaja & lääkehoito. Hoitotyön vuosikirja 2013, s. 54–65.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 2.12.2010/1088.
Työnjakoa uudistamalla nopeammin hoitoon ja joustavuutta palveluihin. Selvitys rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumisesta ja kehittämisehdotukset. Rajatun lääkkeenmääräämisen asiatuntijatyöryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2015.
Kirjoittajat:
Sina Sinkkonen
sairaanhoitajaopiskelija
Jenni Huuskonen
sairaanhoitajaopiskelija
Susanna Tella
TtT, lehtori
Saimaan AMK
Kuva: Panthermedia
