Uuteen eduskuntaan on valittu viisi lääkäriä. Ensikertalaisia heistä on kolme, Sari Raassina (kok.) Savo-Karjalan, Martti Talja (kesk.) Hämeen ja Sari Tanus (kd.) Pirkanmaan vaalipiiristä.
Eduskunnassa jatkaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen, 55, Hämeen vaalipiiristä ja kansanedustajaksi palaa yleislääketieteen erikoislääkäri Niilo Keränen, 64, (kesk.) Oulun vaalipiiristä. Keränen oli kansanedustajana vaalikaudella 1999–2003.
Kansanedustajana jatkaa myös eläinlääkäri Markku Eestilä (kok.) Savo-Karjalan vaalipiiristä.
Omat arvot päätöksentekoon
Gynekologi Sari Tanus, 51, Tampereelta on toinen terveydenhuollon omantunnonvapaus -kansalaisaloitteen vireillepanijoista.
– Aloitteen lomakelaatikot jätettiin Väestörekisterikeskukseen 23. maaliskuuta, joten eduskuntavaalikampanja jäi lyhyeksi, mutta intensiiviseksi. Pienessä ajassa on tapahtunut paljon, hän kertoo tuoreeltaan.
Ensi vaalikaudella eduskunnan käsiteltäväksi tulee merkittäviä asioita. Tanus korostaa kristillisiä arvoja päätöksenteon perustana.
– Lähimmäisistä välittäminen on hyvä lähtökohta työhön ja päätöksentekoon. Talousasioissa hyödynnetään hyvien asiantuntijoiden selvityksiä, ja tehdään niiden pohjalta päätöksiä.
Hän odottaa eduskuntatyöstä kiireistä ja antoisaa.
– Naistentautien erikoislääkärinä yliopistosairaalan päivystysrumba on opettanut rauhalliseen päätöksentekoon ja yhteistyöhön paineiden alla. Eduskuntaan tarvitaan edustajia, jotka kykenevät yhteistyöhön eri puolueiden kanssa.
Hallintokokemusta eduskuntaan
Professori, urologian ja yleiskirurgian erikoislääkäri Martti Talja, 63, Lahdesta toimii Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana.
– Tunnelma on upea, mutta kieltämättä hieman hämmentynyt, sillä en ollut varma läpimenosta. Virkamiehenä haasteena on tehdä itseään tunnetuksi, joten iso kiitos kuuluu tukiryhmälle, hän sanoo.
Talja korostaa, että eduskunnan tulee tarttua heti vaalikauden isoihin asioihin ja ryhtyä toteuttamaan sovittua hallitusohjelmaa.
– Toivon, että ryhdymme heti ratkomaan terveydenhuollon ja erityisesti talouden ongelmia, kuten sitä, miten lisätään yrittäjyyttä ja tuottavuutta sekä vähennetään turhaa byrokratiaa. Käytännön työ on opettanut, että isot kokonaisuudet tulee palastella osasiksi.
Talja näkee, että yli 20 vuoden kokemus terveydenhuollon hallinnosta on merkittäväksi eduksi eduskuntatyössä.
– Se on opettanut kokonaisuuksien hallintaan sekä yhteistyöhön organisaation sisällä ja ulospäin. Samat lainalaisuudet toimivat yhteiskunnassa laajemminkin.
Työpanosta sote-uudistukseen
Hankejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina, 52, on kotikaupunkinsa Kuopion kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän on toiminut myös kuntaministerin valtiosihteerinä.
– Olen valtavan kiitollinen siitä, että niin monet äänestäjät luottivat minuun ja katsoivat, että voin viedä yhteisiä asioitamme eteenpäin eduskunnassa.
Raassina nimeää vaalikauden merkittäviksi asioiksi kansantalouden kohentamisen ja työttömyyden alentamisen.
– Heti sen jälkeen tulevat sote-uudistukseen ja muihin isoihin rakenneuudistuksiin liittyvät asiat. Oma tavoitteeni on, että sote-ratkaisu saataisiin nyt eteenpäin niin, että alueilla voitaisiin käynnistää työ palvelutuotannon uudistamiseksi. Näin saataisiin kavennettua terveyseroja ja taattua yhtäläiset palvelut.
Kansanedustajana Raassina odottaa mahdollisuutta vaikuttaa aktiivisesti moniin asioihin.
– Eduskuntatyöskentelystä minulla lienee varsin realistinen kuva. Helsingissä pääosa työstä on valiokunnissa tapahtuvaa lainsäädäntötyötä. Yhtä lailla tärkeää on myös yhteydenpito tänne Itä-Suomeen ja tärkeiden asioiden vieminen täältä eduskuntaan, hän painottaa.
Kirjoittaja:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Johanna Nykopp
