Lääkäriliiton kannanoton mukaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on arvioitava päätösten terveysvaikutukset kaikilla tasoilla ja kaikilla sektoreilla huomioiden, että terveys ja sairaus jakautuvat epätasaisesti yhteiskunnassa. Järjestelmää kehitettäessä on painotettava terveyden epätasa-arvon korjaamiseen tähtääviä toimia.
Terveyden sosiaalisilla taustatekijöillä tarkoitetaan olosuhteita, joissa ihmiset syntyvät, kasvavat, elävät, työskentelevät ja ikääntyvät, sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia näihin olosuhteisiin. Terveyden sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyyn, elämänlaatuun, sairastavuuteen, terveen elinajan odotteeseen sekä erityisesti terveyserojen suuruuteen.
Monissa maissa, myös Suomessa, epäterveelliset elintavat ovat kytköksissä sosiaaliluokkaan: mitä alempana ihmiset ovat sosiaaliekonomisessa hierarkiassa, sitä enemmän he tupakoivat, sitä epäterveellisemmin he syövät tai sitä vähemmän he liikkuvat. Merkittävä selittävä tekijä sosiaaliseen jakautumiseen on koulutustaso.
Maailman Lääkäriliitto hyväksyi vuonna 2011 kannanoton terveyden sosiaalisista taustatekijöistä. Tämä vuonna 2015 Oslon julistukseksi nimetty asiakirja korostaa sitä, että terveyseroja ja elämän pituutta tulee tarkastella terveyden sosiaalisten taustatekijöiden kautta. Suomen Lääkäriliitto vaikuttaa osaltaan väestön terveyttä ja potilaan parasta tavoittelevien terveyspoliittisten ratkaisujen aikaansaamiseksi. Myös yksittäisillä lääkäreillä on tärkeä rooli ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä ja väestön terveyserojen vähentämisessä.
Sari Kosonen
viestinnän asiantuntija
Lääkäriliitto
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 3/2016.
