Kollega kertoi hiukan hämmentyneenä, että potilaan omainen halusi nauhoittaa vastaanoton puhelimellaan. Täytyykö meidän aina kaikkeen suostua?
Kansainvälisissä lääketieteen lehdissä on viime aikoina kiinnitetty huomiota siihen, että vastaanottotilanteiden tallentaminen on älypuhelimien aikakaudella yleistynyt. Myös salanauhoituksia on tehty (1). Suomessakin tietosuojavaltuutettu on ottanut kantaa asiakkaan oikeuteen nauhoittaa puhelu tai lääkärin vastaanotto kertomatta sitä lääkärille (2). Asiakkaalla on siihen oikeus.
Miksi terveydenhuollon kohtaamisia sitten nauhoitetaan? Potilas tai omainen voi haluta dokumentin, jos hän epäilee, että tulee kohdelluksi epäasiallisesti. Sellaisiakin ihmisiä tapaamme, joskin harvoin, jotka odottavat maailman olevan heitä vastaan. Pahimmillaan nauhoitusta voidaan käyttää väärin ja leikata normaalista potilaan ja lääkärin välisestä keskustelusta yhteydestään irrotettuja kohtia, jotka saattavat lääkärin outoon valoon. Salatoimet nakertavat aina luottamusta ja niillä on seurauksensa.
Älypuhelimen tallennetta voi kuitenkin käyttää myös rakentavassa tarkoituksessa. Vastaanotolla potilas on usein jännittynyt ja mieleen jää vähän. ”Vastapäätä istuvan lääkärin suu liikkui, tuotti puhetta ja kuulinkin sen, mutta sitä oli mahdoton siirtää tajuntaan”, kirjoitti eräs potilas.
Luottamus säilyy, jos potilas pyytää lääkäriltä luvan etukäteen, kuten tietosuojavaltuutettu kehottaakin tekemään. Joissakin potilasinformaation kehittämiseen tähtäävissä projekteissa potilaille on tarjottu vastaanotosta nauhoitetta. Moni haluaa sen tilanteissa, joissa on tehtävä iso päätös esimerkiksi kliiniseen tutkimukseen osallistumisesta tai riskialttiista toimenpiteestä. Nauhoite antaa mahdollisuuden pohtia rauhassa plussia ja miinuksia, mahdollisesti yhdessä lähiomaisten kanssa.
Miten tietoisuus mahdollisesta nauhoituksesta vaikuttaa lääkäriin? Hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Kun potilaalla on mahdollisuus kuunnella vastaanoton kulku uudelleen ja jakaa tietojaan jopa internetissä, on hyvä muistaa, että puheen sävy ja kohtaamisen tunnelma välittyvät. Parhaimmillaan ammatillisessa tilanteessa toteutuu inhimillinen kohtaaminen, jossa molemmat ovat aktiivisia ja jossa liikkuu tietoa ja tunteita.
Lääkärillä on kuitenkin enemmän velvollisuuksia kuin potilaalla. Kuormittuneenakin lääkärin tulee hallita käytöksensä ja muistaa, että potilas on keskiössä. Lääkärit ovat ammattilaisia, joiden omat tarpeet ovat hoitotilanteissa taka-alalla. Sairaalla on oikeus olla väsynyt ja kärsimätön.
Lääkärin vastaanotot ovat monenlaisia. Usein ne painottuvat informatiivisesti, esimerkiksi sairauteen liittyviin faktoihin ja numerotietoon lääkityksen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Sellaisina ne muistuttavat konsultaatiota. Sitä seuraavassa päätöksenteossa tallenne voi olla potilaalle hyödyllinen.
Toisinaan potilas kertoo vastaanotolla elämänsä vaikeimpia asioita, joiden ainut kuulija lääkäri on: Lapsi teki itsemurhan kymmenen vuotta sitten. Vanhemmat pakottivat aborttiin. Ensimmäinen poikaystävä raiskasi ripillepääsyn aattona. Miten kerron lähestyvästä kuolemasta lapselleni? Ainoan kuulijan rooli on vaativa ja etuoikeutettu. Näitä vastaanottoja ei jaeta sosiaalisessa mediassa.
Tietoisuus vastaanoton nauhoittamisesta korostaa ammatillisuuden vaatimuksia. Ammatillisuus ei ole virkamiesmäistä etäisyyttä. Läsnäolo, herkkyys ja luottamus ovat inhimillisen vuorovaikutuksen ytimessä välineistä ja verkoista huolimatta.
Päivi Hietanen
lääketieteellinen päätoimittaja
Kirjallisuutta:
1. Rodriguez M, Morrow J, Seifi A. Ethical Implications of Patients and Families Secretly Recording Conversations With Physicians. JAMA 2015;16:1615–6. doi: 10.1001/jama.2015.2424
2. Tietosuojavaltuutettu: Asiakkaan oikeudesta nauhoittaa puhelu
