Antiikin lääketiede perustui ajatukseen elimistön nesteiden ja lämpötilan tasapainosta. Tuon muinaisen teorian mukaan ihmisen aivot ovat luonnostaan viileät ja kuivat, ja sellaisina ne toimivat parhaiten. Jos aivojen lämpötila ja kosteus lisääntyy, ihminen tulee sekavaksi. Jos aivot kuivuvat ja viilenevät liikaa, ihmisestä tulee apaattinen. Tämä perusajatus näyttäytyy edelleenkin puhekielessämme. Sanomme, että joku on ”kuiva älykkö”, tai että hän on ”viileän harkitsevainen”. Toisaalta saatamme sanoa, että joku on ”höyrypää” tai joku ”huutaa pää punaisena”. Dementoituvasta vanhuksesta voimme taas sanoa, että hän ”kuihtuu pois”.
Antiikin lääketieteen mukaan nuoret miehet (naisistahan ei tuohon aikaan paljon kirjoiteltu), ovat luonnostaan kosteita ja lämpimiä. Vanhat miehet ovat puolestaan kuivia ja kylmiä. Viinin ajateltiin lisäävän veren määrää ihmisessä, erityisesti pään alueella, koska viinin juonti saa kasvot punoittamaan ja kuumottamaan. Tämän vuoksi viini on nuorille miehille haitallista – hehän ovat jo valmiiksi kosteita ja kuumia ja viini lisää aivojen kosteutta ja lämpötilaa, mikä johtaa sekavuuteen. Siksi nuoret miehet alkavat viiniä juotuaan usein meluamaan, räyhäämään ja rikkomaan paikkoja.
Erityisesti näin vapun alla onkin syytä muistuttaa nuoria miehiä (ja naisiakin) viinin vaaroista, jotta sen synnyttämästä sekapäisyydestä ei aiheutuisi rettelöitä ja harmeja. Vanheneville miehille viinin juonti on sen sijaan suositeltavaa. Viini lämmittää ja kosteuttaa kuihtuvia aivoja ja pitää ikääntyneen miehen virkeänä ja elinvoimaisena. Siksi ikääntyvän miehen on hyvä juoda lasillinen ja ehkä kaksikin helmeilevää viiniä, jotta jalka olisi vappukävelyllä kevyt ja mieli virkeä kevään tuloa katsellessa. Tämä ohje saattaa päteä, ainakin teorian mukaan, myös vanheneviin naisiin.
Raimo Puustinen
Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri. Hänellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus yleislääkärin vastaanottotyöstä.
