Terveysviestintää

En ymmärrä näitä sanoja. Mihin me niitä oikein tarvitsemme?

Kokonaisvaltainen. Luonnonmukainen. Pehmeä. Voimaannuttaa. Tällaisiin sanoihin törmää tavan takaa terveyslehdissä. En ole kuitenkaan koskaan oikein ymmärtänyt, mitä noilla sanoilla tarkoitetaan. Yritän nyt kuitenkin, taas kerran.

Kokonaisvaltainen. Mitä se tarkoittaa? Ihmisen huomioimista ”biologisena, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, jossa kaikki osat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään”? (Näin tämä termi minulle aikanaan psykiatrian kurssilla lääkärikoulussa selitettiin.) En kuitenkaan koe olevani työssäni kokonaisvaltainen. Olen pikemminkin rajoittunut ja kapea-alainen. Minua rajoittavat kieleni, ilmaisukykyni, kulttuurini, kokemukseni, ymmärrykseni ja käyttämäni lääketieteellinen ajattelutapa, joka on sekin aikaan, paikkaan ja kulttuuriin sidottua. Työssäni minua rajoittaa myös se, että potilaani eivät vastaanotollani useinkaan kerro kaikkia heidän tilanteeseensa olennaisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten vaikkapa alkoholin käyttöä tai perheväkivaltaa. Usein he eivät osaa hahmottaa niitten merkitystä itsekään.

Luonnonmukainen. Mitä se tarkoittaa? Luonnonvaraisilla eläimillä on vammoja, kasvaimia ja tartuntatauteja aivan kuin ihmisilläkin ja niihin tauteihin ja vammoihin ne myös usein kuolevat. Se on luonnonmukaista. Kun pneumokokkibakteerit lisääntyvät keuhkokuumepotilaan keuhkoissa ja potilas kuolee, se on luonnonmukaista, koska luonto on sellainen – ja pneumokokkibakteerilla lienee sama olemassaolon ja lisääntymisen oikeus kuin ihmiselläkin.

Kun annamme potilaalle penisilliiniä ja tapamme pneumokokkibakteerit, tämä on luonnonvastaista toimintaa. Sairauksien hoitaminen on kulttuurin synnyttämä ilmiö, ja jos asetamme kulttuurin luonnon vastakohdaksi, sairauksien hoitaminen on luonnotonta.

Pehmeä. Mitä se tarkoittaa? Voiko jokin hoito voi olla pehmeää tai kovaa? Kaikki hoidot ovat ihmisten luomia ja antamia. Kun ranne murtuu, se vedetään taiten paikoilleen ja lastoitetaan. Kun suolistosta leikataan kasvain, kirurgin kädet liikkuvat pehmeästi, kudoksia kunnioittaen. Kun nikamakäsittelijä niksauttaa selkää tai vyöhyketerapeutti hieroo jalkapohjia, he voivat tehdä sen pehmeästi tai kovasti, ammattitaidosta riippuen. Ihmiset voivat olla kovia tai pehmeitä toisiaan kohtaan, ja tämä koskee kaikkia meitä parantamisammateissa työskenteleviä, käyttämistämme menetelmistä riippumatta.

Voimaannuttaa. Mitä se tarkoittaa? Mistä voimasta me oikein puhumme? Mistä se voima tulee, minne se menee ja kauanko se kestää? Siirränkö minä itsestäni jotain voimaa potilaaseeni? Vai välittyykö minun kauttani jokin kosminen voima, joka siirtyy vastaanotollani potilaaseen? Vai onko potilaassani jokin käyttämätön voima, joka putkahtaa esiin ja alkaa vaikuttaa, kun kerron potilaalle diagnoosin ja aloitamme hoidon?

En onnistunut. En edelleenkään ymmärrä näitä sanoja. Miksi me käytämme niitä? Mihin me niitä oikein tarvitsemme?

Raimo Puustinen
Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka hämmästelee tällä palstalla terveydenhuollon ilmiöitä.