Olisiko ihmiskunta selvinnyt näin pitkälle, jos elämämme olisi aina ollut seesteistä ja tasaisen mukavaa ja mikäli olisimme aina olleet tyytyväisiä sen hetkiseen olotilaamme. Positiivisuus auttaa ihmistä selviytymään monesta asiasta paremmin kuin pessimismiin kääriytyminen, mutta tyytymättömyys ajaa kohti muutosta. Tyytymättömyys tuntuu kuitenkin nykyään purkautuvan usein vihaksi ja raivoksi. Viha tai raivo vallitsevia epäoikeudenmukaisia olosuhteita kohtaan saattaa olla hyvinkin oikeutettua, mutta paljon puhutaan kuitenkin someraivosta, liikenneraivosta, poliittisesta raivosta ja jopa junioriurheilussa esiintyvästä katsomoraivosta, joka saa seesteiset Niko-Petterin vanhemmat huutamaan kirosanoja vastustajajoukkueen alakouluikäisille lapsille ja uhkailemaan tuomaria fyysisellä väkivallalla. Mikä saa hopeahapsisen kukkahattutädin painamaan raivokkaasti kaasua maantiellä kanssa-ajajan lähtiessä ohittamaan häntä. Asuuko meissä jokaisessa pienen pieni Raivo?
Vaalien tuloksen ollessa nyt ajankohtainen täyttyy sosiaalinen media aggressiivisista kommenteista eri puolueiden menestymiseen liittyen. Juuri ennen vaaleja lähes kaikki puolueet ja kansalaiset julistivat kirkasotsaisina meidän jokaisen oikeutta ja velvollisuutta äänestää. Sosiaalinen media ja erilaiset internetin keskustelupalstat antavat valitettavan helpon ja anonyymin tavan purkaa vihaa, joutumatta siitä henkilökohtaisesti vastuuseen. Keskustelupalstojen vihapuheita viljelevät henkilöt ovatkin usein kykenemättömiä suoraan ja kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun.
Raivokkaat tunteet ovat hyvin inhimillisiä. Kukapa meistä ei olisi liikenteessä ärsyyntynyt ohitse kaahaavasta teinicorollasta tai edessämme kuuttakymppiä köröttelevästä naapurin rouvasta oman kiireen ja aikataulun painaessa aamuruuhkassa päälle. Raivon alkaessa ohjata käyttäytymistä liikenteessä ollaan vaarallisella reitillä ja seuraamukset ovat hyvinkin ikäviä, jopa tappavia.
Erilaisuus ja epätietoisuus koetaan helposti uhkaavina. Jos naapurin Toivo pukeutuu kukkahameeseen, on luonnollista olla utelias ja hämmentynytkin, mutta tällä persoonallisella pukeutumistyylillään hän voi saada hyvinkin voimakasta vihaa osakseen. Pelko, tietämättömyys ja kyvyttömyys ymmärtää erilaisuutta ovat hyviä kasvuympäristöjä vihalle ja raivolle, jotka ilmenevät aggressiivisena käytöksenä jo koulumaailmasta lähtien. Vanhemmat pystyvät siirtämään omat ennakkoluulonsa ja toimintamallinsa lapsilleen. Erilaisuus ja erilaiset elämänvalinnat koetaan pelottavina ja omaa elämäntapaa uhkaavina. Maailmassa on käyty paljon sotia tietämättömyyden ja ahdasmielisyyden vuoksi.
Valistamalla ja sivistämällä ihmisiä luodaan pohja ymmärtää toisiamme ja sietää erilaisia valintoja elämässä. Erilaisuus ja asioista eri mieltä oleminen olisi nähtävä ennemmin rikkautena ja mahdollisuutena kuin uhkana, joka oikeuttaa kohdistamaan raivoa ja vihaa toisia ihmisiä kohtaan.
Sari Hannukainen
Kirjoittaja on yksityissairaalassa työskentelevä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri.
Lue myös:
Mummila – täällä asuu pappakin
Oikeus elää ja kuolla
Sotettaa – ja todella rankasti!
