Työskentelin muutama vuosi sitten hetken sairaalan yhteispäivystyksessä. Yhtenä päivänä seurasin oppimistarkoituksessa päivystävän kirurgin toimintaa. Kun kerroin hänelle erikoistuvani yleislääketieteeseen, hän ihmetteli miksi olen moisen valinnan tehnyt. Miksi en valinnut suppeampaa erikoisalaa, jolloin voisin olla todella hyvä ja taitava jossain?
On totta, etten tunne kaikkia harvinaisia sairauksia läpikotaisin, mutta toisaalta sitä varten sairaalaspesialistit juuri ovatkin. Heitä voin konsultoida tai lähettää heille potilaani, kun en itse tiedä mistä on kyse. Monet yleiset sairaudet käyvät kuitenkin yleislääkärille uran aikana hyvin tutuksi.
Yllättävän yleinen uskomus tuntuu olevan, ettei yleislääkäri ole oikein missään erityisen hyvä ja että yleislääketiede sisältää vain pintapuoliset tiedot kaikista muista erikoisaloista. Asia ei kuitenkaan ole niin. Yleislääkäri vastaa useimpien yleisten tautien eli niin sanottujen kansansairauksien hoidosta. Niiden hoitoon hän on perehtynyt, ja pelkän lääketieteellisen sairauksia koskevan tiedon lisäksi yleislääkäri soveltaa työssään myös esimerkiksi laaja-alaista työotetta. Tämä tarkoittaa sitä, että hän ottaa huomioon sairauden lisäksi myös muita potilaan elämään vaikuttavia seikkoja. Potilaalle ei esimerkiksi kannata kirjoittaa sellaista lääkettä, jota hän ei pysty tai halua käyttää. Myös elämäntilanne voi vaikuttaa siihen, millaisiin hoitoihin potilaan on mahdollista sitoutua. Yhä enemmän yleislääkäri hoitaa ja seuraa myös harvinaisempia sairauksia sen jälkeen, kun potilaan ei enää katsota tarvitsevan erikoissairaanhoidon toimenpiteitä tai seurantaa.
Yleislääkäreitä toimii Suomessa yksityisinä ammatinharjoittajina, työterveyshuollossa ja terveyskeskuslääkäreinä. Julkisessa keskustelussa verovaroin kustannettu perusterveydenhuolto tuntuu joskus näyttäytyvän joko julkisen sektorin suurena kulueränä tai apua kaipaavana rampana. Työnantajalleni eli kunnalle tunnen usein olevani vain pelkkä välttämätön kuluerä.
Melkoisen kontrastin tähän tarjoaa Brittien yleislääkäriyhdistyksen entinen presidentti Iona Heath, joka on kuvannut yleislääketiedettä näin: “I believe that general practice/family medicine is a force for good throughout the world” eli vapaasti suomennettuna ”Uskon yleislääketieteen edistävän hyvää kaikkialla maailmassa”. Lause saattaa tuntua jopa hieman kornilta, mutta toimivan perusterveydenhuollon avulla voidaan todistetusti jakaa hyvinvointia ja edistää terveyttä kaikkialla maailmassa niin että kustannustaso pysyy siedettävänä.
Olen yleislääkäri ja ylpeä erikoisalastani. Toivon, että uusi hallitus tekee sellaisia päätöksiä, että voin jatkossakin toimia pitkäjänteisesti väestöni terveyttä edistäen, yleisimpiä sairauksia hoitaen ja harvinaisempia eteenpäin ohjaten. Tiedän myös että en ole yksin. Työpaikallani työskentelee monia työhönsä sitoutuneita eteviä terveydenhuollon ammattilaisia erikoislääkäreistä neuvolan terveydenhoitajiin, vuodeosastojen hoitohenkilökunnasta kotisairaanhoitoon sekä konekirjoittajista aluevastaanoton sairaanhoitajiin. Toivon, että heidänkin työolonsa pysyvät siinä määrin kohtuullisina, että he jaksavat jatkaa hyvää työtään ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta.
Aleksi Varinen
Kirjoittaja on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri.
