Käytöstapojen ihmettelyä on ollut kautta aikojen. Cicero aikanaan lausui otsikon toteaman. Huonon käytöksen tunnistaa jokainen, vaikka ei olisikaan itse kykeneväinen arvioimaan saamansa palvelun oikeellisuutta, itse asiasisällön laatua. Terveydenhuollon henkilöstön käytös on valitettavasti, jälleen kerran, noussut otsikoihin.
Helsinkiläinen röntgenlääkäri kirjoitti mielipideosastolla kokemastaan kohtelusta päivystyksessä (HS 14.9.2016). Tämän jälkeen Helsingin Sanomat pyysi lukijoiltaan kertomuksia kohtelusta ja lyhyessä ajassa tuli 6 000 vastausta. ”Vastausten valtava määrä kertoo siitä, että terveydenhuollon laatu kiinnostaa suomalaisia” kirjoitti HS 15.9. Laadun muita aspekteja ei avattu tarkemmin.
Kesällä HS kertoi ylipainoisten lukijoiden lääkärikokemuksista. ”Lääkäri ei suostu antamaan kipulääkettä kipeisiin polviin, mutta vitt..lee”. Tarinalla on tietysti myös toinen puoli. Lääkärin kokemus on ehkäpä ollut omahoitoon sitoutumaton henkilö, lukemattomia käyntejä kipujen takia ja särkylääkkeille on voinut olla vasta-aiheita.
Lääkäri oli varmasti myös tietoinen liikunnan ja painonpudotuksen olevan polven nivelrikon hoidon kulmakiviä. Hänellä oli ehkäpä kirkkaana mielessään tutkimus (1), jossa yli 55-vuotiaat ylipainoiset päivittäin kipuilevat polven nivelrikkopotilaat jaettiin kolmeen erilaiseen hoitoryhmään: liikunta, laihdutus tai molemmat yhdessä. Tuloksia tarkasteltiin 1,5 vuoden kuluttua. Painonpudotusryhmä laihtui keskimäärin 8,9 kg ja yhdistelmäinterventioryhmä 10,6 kg, kun taas liikuntaryhmä laihtui keskimäärin 1,8 kg. Yhdistelmäryhmässä tulokset olivat parhaat: vähiten kipua ja eniten parannuksia toimintakyvyssä, kävelyajassa ja elämänlaadussa. Tutkimuksen lopussa 40 % yhdistelmäinterventioryhmän potilaiden polvista oli käytännössä kivuttomia.
Lääkäri varmasti aidosti halusi potilaalle pärjäämistä ja nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Pelkän kipulääkkeen antaminen potilaan toiveen mukaan olisi taannut tyytyväisen potilaan mutta ammattilaisen arvioima laatu kontaktista olisi ollut huono. Kipulääkkeellä särky pysyy hetken poissa, mutta pitkällä tähtäimellä ei mikään olisi muuttunut ja kipu takuuvarmasti palannut. Epäonnistuminen potilaskontaktissa on kuitenkin tosiasia, jos potilas kokee, että hänelle on kenkkuiltu.
Kohtelu on oltava hyvää, on kunnioitettava potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä.
Ikävän asian, ylipainon, esille ottaminen on hienovarainen asia ja elämäntapojen muuttaminen vaikea ja pitkä prosessi, jossa potilas tarvitsee tukea ja kannustusta. Me terveydenhuollon ammattilaiset voimme muuttaa tapojamme vain, jos saamme palautetta. Annettu palaute kehittää, erityisesti kriittinen, mutta sellaisen palautteen vastaanottaminen on varmasti jokaisesta enemmän tai vähemmän epämieluisaa. Kuitenkin palautteen tarkoitus on, että jatkossa toimisi paremmin. Lääkäri, ammattilainen, haluaa kehittyä, ja siihen hän tarvitsee palautetta. Asenne palautteeseen pitäisi olla ”tämä on minulle hyväksi ja kehittää minua” eikä ”minussa on virhe, minua torutaan”.
Viime aikoina potilailla on ollut valitettavan paljon negatiivisia kommentteja kohtelustaan. Käytöksessä täytyy olla puutteita. Mistä se voi johtua? Miksi yksinkertaiset käytöstavat ovat unohtuneet? Laki potilaan asemasta ja oikeuksista toteaa ”potilaalla on oikeus saada asianmukaista ja laadultaan hyvää palvelua”. Kohtelu on oltava hyvää, on kunnioitettava potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä. Lääkäri kyllä lain mukaan päättää hoidosta, mutta sen pitää tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Yhteisymmärrys ei synny ilman vuorovaikutusta eli potilaan kuuntelemista ja kommunikaation onnistumista.
Hyvä vuorovaikutuksellinen viestintä on vaikea laji. Siinä on meille lääkäreille jatkuvasti oppimista, varsinkin kun toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Jokainen itse tietänee, onko käytöksessään parannettavaa. Ja vain itse voi omaan käytökseensä vaikuttaa.
Minna Kaarisalo
Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja LT.
Kirjallisuutta
1. Messier SP, Mihalko SL, Legault C ym. Effects of intensive diet and exercise on knee joint loads, inflammation, and clinical outcomes among overweight and obese adults with knee osteoarthritis: the IDEA randomized clinical trial. JAMA 2013;310:1263-73.
