Ulkomaalainen toimittaja: Kiitos ajastanne, arvoisa terveydenhuoltoministeri. Eurooppalaiset lukijamme ovat hyvin kiinnostuneita maanne terveydenhoidon ratkaisuista, jotka ovat kansainvälisesti arvioiden sangen omintakeisia. Keskeisin ero terveydenhuoltojärjestelmässänne muihin maihin verrattuna näyttää olevan se, että terveydenhuoltonne on annettu kuntien hoidettavaksi. Näinhän ei ole missään muualla maailmassa. Miten perustelette tätä ratkaisua?
Ministeri: Terveydenhuoltomme määrättiin kuntien hoidettavaksi vuoden 1972 Kansanterveyslaissa. Ajatuksena oli tuoda kattavat ja maksuttomat perusterveydenhuoltopalvelut kaikkien kansalaisten saataville heidän varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Pidämme tätä lähtökohtaa hyvin edistyksellisenä.
Ulkomaalainen toimittaja: Kuvaamanne perusajatus toteutettiin jo 1940-luvun lopun Britanniassa, ja muut Euroopan maat ovat toteuttaneet saman ilman kytköstä kuntiin. Miksi nimenomaan Suomessa päädyttiin terveydenhuollon antamiseen kuntien tehtäväksi?
Ministeri: Suomessa on vahva kunnallisen itsehallinnon perinne ja katsoimme, että kuntademokratia edellyttää myös terveydenhuollon antamisen kuntien tehtäväksi.
Ulkomaalainen toimittaja: Ymmärrän. Onhan 80 % kansanedustajistanne kytköksissä kuntiin ja siksi kunnalla on niin keskeinen rooli yhteiskuntapolitiikassanne. OECD:n arvion mukaan Suomen terveydenhuolto on kuitenkin teollisuusmaiden epätasa-arvoisinta. Voisiko tämä selittyä nimenomaan terveydenhuoltonne kuntavetoisuudella?
Ministeri: Kunta on todellakin suomalaisen yhteiskuntapolitiikan perusta. Vuonna 1992 halusimme lisätä kuntien autonomiaa entisestään poistamalla terveydenhuollolle korvamerkityt valtionavut, jolloin kunnat saavat käyttää varansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Vähensimme samalla valtion ohjausta lopettamalla kuntien terveydenhuoltopalveluja valvoneen ja ohjanneen Lääkintöhallituksen. Silti kuntavetoinen terveydenhuoltomme on kansainvälisesti arvioiden hyvin kustannustehokasta.
Ulkomaalainen toimittaja: Kustannustehokkuutenne näyttää perustuvan ennen kaikkea terveydenhuoltohenkilökuntanne kansainvälisesti arvioiden vähäiseen määrään ja matalaan palkkatasoon. Ette kuitenkaan vastannut kysymykseeni palvelujen saatavuuden epätasa-arvoisuudesta.
Ministeri: Terveyspalvelujemme saatavuus on tasa-arvoista. Kaikki palveluja tarvitsevat pääsevät palvelujemme piiriin.
Ulkomaalainen toimittaja: Kuitenkin odotusajat perusterveydenhuollon yleislääkärien vastaanotoille ovat Suomessa jopa useita viikkoja, mikä on eurooppalaisittain arvioiden hyvin poikkeuksellista. Mistä tämä mahtaa johtua?
Ministeri: Tämä on joillain seuduilla totta, mutta se ei johdu järjestelmästämme. Suomalaisessa lääkärikunnassa on selvää pyrkimystä hakeutua kuntaorganisaation ulkopuolelle parempien ansioiden toivossa, mikä on johtanut työvoimapulaan eräillä alueilla.
Ulkomaalainen toimittaja: Muualla Euroopassa lääkärit toimivat nimenomaan kuntaorganisaation ulkopuolella, vastaanotoille ei ole jonoja ja kustannukset ovat hallinnassa. Miten selitätte tämän?
Ministeri: Me teemme Suomessa omat ratkaisumme, eikä meidän tarvitse pohtia muiden maiden kokemuksia. Uudistamme parhaillaan terveydenhuoltoamme ja vahvistamme kuntien asemaa entisestään terveydenhuollon rahoittajana ja tuottajana.
Ulkomaalainen toimittaja: Vielä yksi kysymys, arvoisa ministeri. Painotatte kuntademokratian tärkeyttä terveydenhuoltopalvelujen tuotannossa. Voisitteko selittää lukijoillemme, mitä tekemistä rintasyövällä on kuntademokratian kanssa?
Ministerin avustaja: Haastattelu on päättynyt.
Raimo Puustinen
Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka hämmästelee tällä palstalla terveydenhuollon ilmiöitä.
