Miksi vuosikontrollikokeiden tuloksia ei voi saada suoraan sähköpostiin? Eikö verensokerin mittausarvoja voisi toimittaa terveyskeskukseen millään muulla tapaa kuin paperilla? Miksei sairaalan epikriisi siirry sähköisesti terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon? Voisiko terveyskeskuslääkärin käyntitekstistä saada mukaansa kopion, jotta vielä puolen vuodenkin päästä muistaisi verenpainetavoitteen? Miksi monisairaan vanhuksen täytyy tehdä uuvuttava matka keskussairaalan poliklinikoille eri päivinä saman viikon aikana?
Sähköisen asioinnin lisäämisestä terveydenhuollossa on puhuttu pitkään. Sille olisi tarvetta. Terveydenhuollon ammattilaiset tuntuvat kuitenkin suhtautuvan asiaan hieman epäröiden. Osittain huoli on oikeutettua. Jossain tapauksissa sähköisen asioinnin lisääminen on johtanut siihen, että ajan säästämiseksi monimutkaisia asioita yritetään hoitaa potilasta tapaamatta. Lopputulos on usein se, että potilas on tarpeen kutsua vastaanotolle ja asiat käydä uudelleen läpi yhdessä potilaan kanssa. Huonoimmassa tapauksessa lääkärikin vielä vaihtuu tässä välissä. Tällöin voi mielestäni puhua silkasta ajan ja resurssien haaskaamisesta.
Ajoittain vastaan tulee tilanteita, joissa monisairas potilas on joutunut käymään erikoissairaanhoidon eri poliklinikoilla kymmeniä kertoja saman vuoden aikana. Voikin perustellusti kysyä jääkö tällaisessa tilanteessa aikaa ja voimia muuhun kuin sairaana olemiseen. Eikö käyntejä olisi mahdollista järjestää niin, että asiat hoidettaisiin mahdollisimman kattavasti kerralla?
Osallistuessani Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämään monisairaan potilaan hoitoketju-koulutukseen minua ilahdutti huomata, että ongelmat on tunnistettu ja niihin ollaan hakemassa ratkaisuja. Keskeistä on pyrkiä tunnistamaan erilaiset terveydenhuollon asiakkuudet. Kun kyseessä on sairaus, jossa hoidon toteutus on selkeää ja potilas omaa riittävästi voimavaroja, tarjoaa sähköinen asiointi erinomaisen mahdollisuuden viestiä hoitavan tahon kanssa. Esimerkiksi keski-ikäisen henkilön kohonnutta verenpainetta on mahdollista seurata omamittauksilla. Kun diagnoosi on tehty, voisi hoitotavoitteiden toteutumista seurata itse ja tarvittaessa tiedustella sähköisesti ammattilaisen mielipidettä. Vastaanottoajat lääkärille ja sairaanhoitajalle voisi varata netistä ja omahoidon tukena olisi lisäksi sähköinen terveyskirjasto. Tämä säästäisi sekä potilaan, että terveydenhuollon aikaa.
Kaikkien terveydenhuollon asiakkaiden voimavarat eivät kuitenkaan ole samanlaiset. Esimerkiksi lukuisat sairaudet ja ikääntyminen heikentävät kykyä huolehtia monimutkaisista asioista. Terveydenhuollon olisi tärkeää tunnistaa myös nämä potilasryhmät ja tarjota heille soveltuvia palveluita. Monisairas vanhus hyötyisi epäilemättä palvelukoordinaattorista, joka huolehtisi ajanvaraukset ja kontrollikäynnit. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon olisi hyvä kokoontua laatimaan yhteinen hoitosuunnitelma. Palvelukoordinaattori voisi myös pitää huolta siitä, että eri erikoisalojen lääkärit kokoontuisivat samaan paikkaan pohtimaan monisairaan potilaan hoitoa yhdessä sen sijaan, että potilas kiertäisi eri poliklinikoilla kuulemassa joskus hieman ristiriitaisiakin näkemyksiä hoidon toteuttamisesta.
Tulevaisuudessa terveyspalveluiden käyttäjän näkökulma ja toiveet tullaan huomioimaan aiempaa paremmin. Terveyskeskuslääkärin arjessa tämä näyttäytyy tällä hetkellä niin, että pitkäaikaissairaille pyritään laatimaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jota laadittaessa otetaan huomioon potilaan henkilökohtaiset toiveet ja arvot. Hoitotavoitteet ja -menetelmät määritellään yhdessä ottamalla nämä tekijät huomioon. Jollekin voi olla tärkeää hoitaa suvussa runsaasti esiintyneen sepelvaltimotaudin riskitekijät, kuten kolesteroli, mahdollisimman tehokkaasti. Toiselle tärkeintä voi olla välttää muita kuin aivan välttämättömiä lääkkeitä.
Juridiset ongelmat ovat tähän asti jarruttaneet esimerkiksi sähköpostiviestinnän käyttöönottoa, mutta viime aikoina on uutisoitu erilaisten omahoitoa tukevien verkkopalveluiden käyttöönotoista. Terveydenhuollon yksiköt ovat liittymässä sähköiseen Kanta-arkistoon, jonka myötä sekä eri yksiköt, että terveydenhuollon asiakkaat eli potilaat saavat tarpeelliset potilasasiakirjamerkinnät nähtäväkseen. Sähköinen resepti on jo laajalti käytössä ja hoitosuunnitelmien laadintaa edistävä POTKU-hanke etenee. Maailma muuttuu ja terveydenhoito sen mukana.
Aleksi Varinen
Kirjoittaja on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri.
