Laatuajattelu on vähitellen tunkeutumassa kaikille elämän aloille. Laatufilosofian tavoitteena on, että kaikissa toimissa päädyttäisiin hyvillä ohjeilla samaan ja parhaimpaan lopputulokseen.
Ajatus on oikein hyvä. Jos vaikkapa auton hyväksytty ja toimiva jarrujärjestelmä tehdään aina samalla tavalla, pienenee mahdollisuus, että jarru pettää. Jos siihen kuitenkin tulee joku häikkä, asia tutkitaan ja siitä otetaan opiksi. Jarrunvalmistuksen laatukäsikirja päivitetään tältä osin, eikä jarruihin tule enää samaa vikaa. Näin jarrujen valmistus paranee.
Sairauksien hoitoon on myös omat laatujärjestelmänsä. Ajatuksena on, että ihmisen keuhkokuume tai rannemurtuma tai masennus hoidettaisiin aina yhtenäisellä, parhaimmaksi todetulla tavalla joka paikassa Suomessa ja miksei kaikkialla maailmassa. Kun kehitetään parempi hoito, päivitetään hoitosuositusta siltä osin, ja pikkuhiljaa koko hoitosysteemi kehittyy yhä paremmaksi.
Suomessa tutuimmat hoitosuositukset ovat Käypä hoito -suositukset. Meillä on käytettävissä ohjeet siitä, miten diabetes tai huumeongelmat tai Downin syndrooma tulisi tutkia ja hoitaa. Ohjeita on 101, ja ne perustuvat pääosin tutkittuun tieteelliseen näyttöön, mutta myös asiantuntijoiden näkemyksiä kuunnellaan.
Eikö kuulostakin hienolta? Kaikki, joilla on vaikkapa poskiontelotulehdus, saavat saman hoidon ja paranevat yhtä hyvin. Hoitosuosituksia on tehty jo monta vuotta, ja ne ovat saaneet merkittävää jalansijaa. Mutta ajan saatossa on myös kasaantunut ongelmia.
Aika. Käypä hoito -systeemi jauhaa kovin hitaasti. Työ on tarkkaa ja kattavaa ja vaatii paljon aikaa. Kymmenet asiantuntijat lukevat satoja elleivät tuhansia tieteellisiä artikkeleita varmistaakseen, että suosituksiin saadaan uusin ja paras tieto. Hitaus on ymmärrettävää. Jotkut tahot, kuten syöpälääkärit, ovat kuitenkin hermostuneet hitauteen, ja vastikään uusi rintasyövän hoitosuositus näki päivänvalon. Sen laatijana eivät kuitenkaan olleet Käypä hoito -järjestelmän asiantuntijat, vaan rintasyöpään paneutuneet syöpälääkärit. Rintasyövän hoito on näet kehittynyt niin nopeasti, että uusi, nopeasti valmistunut, uusimmat hoidot sisältävä suositus tuli kovaan tarpeeseen. Syöpälääkärit olivat syystä huolissaan. Uusia suosituksia noudattamalla on odotettavissa parempi hoitotulos kuin muutaman vuoden vanhoilla suosituksilla.
Laillinen asema. Ihminen ei ole kone, eikä ihmisen tuberkuloosiepäilyn tutkiminen tai endometrioosin hoito ole ohjeistettavissa samalla tavalla kuin jarrujen tai karkkien valmistaminen tehtaan koneilla. Lääkärikunta odottaa sydän kurkussa, milloin hoitovirheitä arvioidaan vain hoitosuositusten valossa. Koska ihminen on valtaisan monimutkainen kokonaisuus, eivät hoitosuositukset voi olla yleispäteviä, kuten ne ovat tehdasmaailmassa. Niistä poikkeaminen voi olla potilaan parhaaksi – sen tietää osaava lääkäri parhaiten, mutta hänen on toki oltava varma asiastaan. Hoitosuosituksesta ei saa tulla hoitomääräys.
Robert Paul
Kirjoittaja on turkulainen dosentti ja sisätautien erikoislääkäri.
