Suomalaiset ovat kauan olleet alamaisia. 600 vuotta meillä oli ruotsalainen kuningas, ruotsinkieliset virkamiehet ja maanomistajat. He puhuivat kieltä, jota me emme ymmärtäneet. Me teimme vain työtä.
Sitten pääsimme eroon kuninkaasta, mutta saimme tilalle tsaarin ja venäläisen hallinnon. Virkamiehet jäivät ja alkoivat puhua ruotsin lisäksi venäjää. Emme edelleenkään ymmärtäneet heidän kieltään. Me teimme vain työtä.
Sitten meille valkeni, että voisimme olla suomalaisia. Hankkiuduimme eroon venäläisistä, paalutimme rajamme ja rakensimme oman hallintomme, joka puhui suomen kieltä.
Meillä on vahva hallinto. Vahva hallinto on hyvä hallinto, jos se on kansan ohjauksessa. Kansan ohjaama hallinto ajattelee kansan parasta. Vastakkaisia esimerkkejä maailmalla on riittämiin.
Suomalainen tekee työtä ja maksaa veroja. Verot ovat pois hänen kovalla työllä ansaitsemistaan rahoista. Suomalainen on tarkka taloudenpitäjä. Suomihan on ainoa maa, joka maksoi sotavelkansa, ja Suomi on niitä harvoja maita, jotka saavat vuodesta toiseen AAA-luokituksia luotonantajilta.
Kun on tarkka taloudessa, saa lainaa halvemmalla, jos sitä on joskus pakko ottaa. Ja jos lainaa otetaan, se maksetaan nopeasti pois. Suomalainen ei halua olla velkojan ikeen alla. Suomalainenhan on pohjimmiltaan itsellinen talonpoika ja vapaa ammattimies, nykyään nainenkin.
Meillä on vahva hallinto, ja me maksamme siitä paljon, kovalla työllä ansaituista rahoistamme. Mutta onko tuohon hallintoon, noihin virkamiehiin, lopulta oikein luottaminen? Mistä me oikeastaan niille maksamme? Velkaakin pitää taas ottaa. Mitä ne oikein puuhailevat? Kulkevat meidän rahoillamme Brysseliin ja pitävät Saariselällä seminaarejaan. Kenen etua ne lopulta ajavat? Omaansa, vai noitten liukkaitten rahamiesten ja veronkiertäjien? Taitavat olla samaa joukkoa kaikki. Ketkut.
Meillä Suomessa lääkäriasiantuntijat ovat virkamiehiä. Hyvä virkamies puhuu kansan kieltä. Vai puhuuko? Nehän vain toitottavat meille kyllästymiseen asti, että korkea kolesteroli tukkii verisuonet ja siitä menee henki tai ainakin tulee halvaus, eikä pitäisi syödä sitä taikka tätä taikka tuota, tai ei ainakaan polttaa tupakkaa ja ottaa viinaa. Setämieskin eli kahdeksankymppiseksi, vaikka söi voita, otti viinaa ja poltti tupakkaa loppuun asti. Kenen asialla nämä virkamieslääkärit oikein ovat? Ja sitten vielä nämä uudet rokotukset. Kaiken maailman tauteja vastaan pitäisi ottaa rokotuksia, vaikka niistä saa vaikka mitä harmeja, niin kuin tuo unitautikin. Juuri luin lehdestä, kuinka yksi lääkäri sanoo, ettei noita rokotuksia pidä ottaa. Vaarallisia ovat. Kertoi, että asiaa on Amerikassa oikein tutkittukin. Ja televisiosta katsoin, kuinka lääkärismies sanoi, että voita voi ihan rauhassa syödä. Kyllähän heidän luulisi tietävän, kun kerran ovat lääkäreitä. Mutta he eivät olleetkaan virkamiehiä, vaan tiesivät mistä puhuivat. Mihin noita lääkärivirkamiehiä oikein tarvitaan? Lääkefirmojen syöttiläitä ne ovat. Erottaa ne pitäisi kaikki.
Raimo Puustinen
Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka hämmästelee tällä palstalla terveydenhuollon ilmiöitä.
