Länsimaissa kaikki pitävät naisten ympärileikkausta äärimmäisen tuomittavana toimenpiteenä. Toimenpidettä perustellaan uskonnollisin ja kulttuurisin syin. Näin tytöstä tulee yhteisön jäsen.
Me olemme ylpeitä modernista lääketieteestä, joka kaiken aikaa kyseenalaistaa hoidot ja tutkimukset. Siten tutkijan oma vakaumus ei pääse vaikuttamaan siihen, mikä lopulta muotoutuu käyväksi hoidoksi. Uudet tutkimukset voivat tietysti tuoda uutta tietoa, joka taas otetaan käytäntöön.
Yhdysvalloissa tehdään ympärileikkaus uskonnollisten ja kulttuuristen syiden takia jopa yli puolelle pojista. Viime elokuussa American Academy of Pediatrics (AAP) julkisti raportin ympärileikkauksista (1). Sen mukaan tämänhetkinen tutkimustieto osoittaa, että poikien ympärileikkauksen terveysvaikutukset ovat riskejä suuremmat.
AAP:n näkemys perustui julkaisuihin, jotka käsittelivät vastasyntyneen virtsatieinfektiofrekvenssiä, miesten sukupuolitautifrekvenssiä, peniskarsinoomafrekvenssiä sekä HIV/AIDS-frekvenssiä ympärileikatuilla ja -leikkaamattomilla miehillä.
Muualla läntisen kulttuurin maissa näkemys herätti ihmetystä. Vastasyntyneiden virtsatieinfektiofrekvenssi on 1:100, ja tauti on hoidettavissa antibiootein helposti ja halvalla. Ympärileikkauksen komplikaatiofrekvenssi on 2:100. Tutkimustulokset ympärileikkauksen suojaavasta vaikutuksesta HI-virusta tai AIDS:ia, genitaaliherpestä, syyliä tai kondyloomia ja peniskarsinoomaa vastaan ovat kyseenalaisia, heikkoja ja yleensä vailla terveydellistä relevanssia länsimaissa. Siltä osin kuin jotain tulosta on osoitettavissa, se on tutkimuksista, jotka on tehty Saharan eteläpuolisissa maissa.
Euroopassa ympärileikkausfrekvenssi on 5–10 %. Kun Euroopan asiantuntijat tutkivat samat julkaisut, he päätyivät tulokseen, joka poikkesi täysin amerikkalaisten kollegoiden johtopäätöksistä. Johtopäätös ei voinut olla muu, kuin että kulttuurinen vinouma on keskeinen tekijä AAP:n johtopäätökseen.
Niinpä 38 eurooppalaista pediatrian ja lääkärinetiikan asiantuntijaa kirjoitti kommentin Pediatrics-lehteen (2). Sitä käsiteltiin lehdessä kuin alkuperäisjulkaisua vertaisarviointeineen, joten se ei ehtinyt lehteen ennen AAP:n vuosikokousta viime lokakuussa ja ilmestyi vasta maaliskuussa.
Kirjoituksen keskeinen viesti on, että toimenpidettä ei tule tehdä ilman lääketieteellistä syytä. Ympärileikkauksella voi olla vakavia sivuvaikutuksia, ja ilman lääketieteellistä syytä tehtynä se on ristiriidassa lääkärin etiikan kanssa. Jo Hippokrateen ajoista yksi periaate hoidossa on ollut ”primum non nocere”. Tarvetta varovaisuuteen lisää se, että kyseessä on peruuttamaton toimenpide lapselle, joka ei itse vielä kykene päättämään puolestaan.
On ymmärrettävää, että ihmiset ryhmäytyvät, ja tyypillistä, että ryhmä hakee yhdistäviä ja ryhmään sitovia merkkejä. Meidän on länsimaissa helppo tuomita afrikkalainen tapa, koska se ei ole meillä ryhmään kuulumisen merkki tai aikuistumisrituaali. Sama logiikka ei näköjään koske meitä enää, kun kyse on oman länsimaisen kulttuurimme ryhmäytymisrituaalista. Toistaiseksi lääketiede on haluttu tekemään tuo rituaali, mutta nyt ensimmäisen kerran rituaali pyritään perustelemaan lääketieteellisin syin.
Meidän lääkärien luulisi olevan helppo ymmärtää ihmisen psyykeä hänen perustellessaan toimintaansa. Taidamme kuitenkin olla aivan tavallisia ihmisiä heikkouksineen emmekä aina ymmärrä omia vaikuttimiamme. Ehkä AAP:n kannanoton jälkeen ymmärrämme paremmin, kuinka helposti oma vakaumuksemme – tai muut ei-medisiiniset syyt – vaikuttavat päätöksiimme lääkärinä. Vuonna 2010 Suomessa ympärileikattiin 2 000 lasta lääketieteellisin syin. Laskennallinen tarve olisi ollut noin 300.
Heikki Pälve
toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1. American Academy of Pediatrics Task Force on Circumcision. Male circumcision. http://pediatrics.aappublications.org/content/130/3/e756.full.pdf+html?sid=7e4713ea-8478-441f-9621-ab72ee7ab5c8
2. http://pediatrics.aappublications.org/content/early/2013/03/12/peds.2012-2896.abstract
Julkaistu Lääkärilehdessä 12/13.
