Helsingissä järjestettiin viime syksynä start-up-yritysten rahoituksenetsintätapahtuma nimeltä Slush, suomennettuna Loska. Se antoi mielenkiintoisen näkymän terveydenhuollon tulevaisuuteen. Paikalla oli 177 terveydenhuollon start-up-yritystä.
Digitaaliset markkinat ovat aina luonteeltaan maailmanlaajuiset. Niinpä emme voi suojautua siltä, mitä niillä maailmassa tapahtuu. Toisaalta pienen Suomen digitaalisen innovaation kotimarkkina-alue on heti maailma.
On vaikea arvuutella, mitä on edessä. Varmaa on kuitenkin, että jo vuonna 2030 moni asia terveydenhuollossamme on toisin. Tulevaisuus ei ole kaukana.
On ilmeistä, että ihmiset voivat tuolloin diagnosoida sairauksiaan osin itse. Hoidon voi järjestää ilman henkilökohtaista kontaktia terveydenhuoltojärjestelmään ja kroonisten sairauksien seuranta sekä hoidon hienosäätö on mahdollista toteuttaa etänä. Samaan aikaan on kasvanut kokonaan uusi potilassukupolvi, joka haluaa toimia hoidossaan itsenäisemmin ja nimenomaan etäyhteyden avulla, todennäköisesti 24/7. Osa hakee nämä palvelut valtakunnan rajoista välittämättä. Meille on syntynyt uusi terveydenhuollon toimija: omassa hoidossaan aktiivinen, vastuullinen ja osaava potilas. Lisäksi meille syntynee iso joukko omassa hoidossaan aktiivisia, mutta ongelmallisia palvelunkäyttäjiä.
IT-alalla on jo kehitetty oppiva tietokone, joka kykenee ”lukemaan” lääketieteellisiä artikkeleita ja siten uutta oppien pitämään itsensä uusimman tiedon tasalla. Sen on tarkoitus korvata lääkärin kokemuspohjaistakin työtä. Kesti aikansa, ennen kuin tietokone voitti ihmisen shakissa. Miten kisa mahtaa edetä potilashoidossa?
Ihmisen geenikartan määrittämisen halventuminen on ylittänyt Mooren lain ennustaman nopeuden. Hyödymme yhä useammin potilaan geenitiedon yhdistämisestä lääkehoitoon. Tulevaisuudessa on aivan ilmeistä, että geenitieto johdattaa meidät todennäköiseen diagnoosiin jo ennen taudin puhkeamista. Angelica Jolie on kuuluisa esimerkki leikkautettuaan rintansa ehkäistäkseen rintasyöpää. Miten ja kuinka nopeasti alkaa kehittyä geenitietoon perustuva yksilöllinen ennaltaehkäisy?
Potilaiden kyky hyötyä hoitonsa mahdollisuuksista eriytyy, kun vastuu siirtyy enemmän potilaalle itselleen ja henkilökohtainen ennaltaehkäisy mahdollistuu. Kotona käytettävien monitorien valikoima laajenee verensokeri- ja verenpainemittareista, eikä ihmisten kyky käyttää uutta tekniikkaa ole yhtäläinen. Lääkärin rooli muuttuu merkittävästi, ja potilaiden tavat käyttää hyväkseen lääkärin osaamista eriytyvät. Lääkäriä tarvitaan paitsi perinteisenä diagnosoivana parantajana, myös hoidon ohjaajana ja opastajana tai potilaan valmentajana.
Tulevaisuuden ennustaminen on tulevaisuuden tekemistä. Koulutuksen tulee osata valmistaa lääkärit ja muun terveydenhuollon ammattilaiset tulevaan. Lääkäriliitto on aloittanut Lääkäri 2030 -projektin, joka pyrkii varustautumaan tulevaan mahdollisimman hyvin valmistautuneena. Yksittäinen lääkäri ja Lääkäriliitto ovat uuden edessä.
Heikki Pälve
toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Pääkirjoitus 27.3. ilmestyneestä Lääkärilehdestä 13/2015.
