Sote-uudistuksen myötä yhdenmukaisesti nimetyt sairaanhoitopiirit poistuivat ja tilalle tulivat hyvinvointialueet. Osa niistä otti käyttöön brändinimen .
Jotkin lisänimistä ovat hieman kuvaavampia kuin toiset: Keusote, Päijät-Sote, Oma Häme. Sen sijaan Eloisa, Pohde, Soite ja Siun sote eivät tuosta vaan avaudu – ainakaan alueen ulkopuolella asuville tai uusille asiakkaille.
Ja koska alueet ovat olleet olemassa vasta alle vuoden, periaatteessa kaikki asiakkaat ovat uusia. Onkin hyvä kysymys, mitä brändinimillä tavoitellaan. Ja keitä ne palvelevat?
Jos minulla on hätä ja haen apua, ovat epäselvät nimet vain hidasteena.
Väitän, että eivät ainakaan potilaita.
Sote-uudistuksen jälkeen paljon on muuttunut niin lääkäreiden kuin potilaidenkin näkökulmasta. Tutut palvelut ovat uusien organisaatioiden alla. Aiemmat ajanvaraussivustot, sähköpostiosoitteet tai puhelinnumerot eivät välttämättä enää toimi. Tilanteessa ei tarvita enää yhtään lisää hämmennystä.
Ytimekkäiden nimien avulla halutaan kenties luoda uudelle hyvinvointialueelle omaa identiteettiä, erottua muista, kilpaillakin. Mutta kaupallisilta kalskahtavat nimet voivat myös johtaa harhaan sekä sekoittaa yksityisen ja julkisen välistä rajaa.
Jos minulla on hätä ja haen apua, ovat epäselvät nimet vain hidasteena. Ne eivät herätä luottamusta tai tuo lohtua. Pelkästään ärsyttävät.
Tai jos odotan elintärkeitä tutkimustuloksia, haluan tietää tasan tarkkaan, mistä ne tulevat.
FunAction – siis mikä?
Tuoreessa päätöksessään oikeusasiamiehen kanslia toteaa, että Helsingin kaupungin lasten ja nuorten liikuntapalveluiden nimet ovat lainvastaisia ja ne joudutaan vaihtamaan. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat .
Kaupunki pyrki nimeämään vapaa-ajan kerhojaan "innostavasti", välttäen liikunta-sanaa. Tuloksena olivat EasySport ja FunAction.
Kaupunki pyrki nimeämään vapaa-ajan kerhojaan "innostavasti", välttäen liikunta-sanaa. Tuloksena olivat EasySport ja FunAction.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan liikunnan vähyyden ja nuorten fyysisen kunnon heikkenemisen taustalla on muita tekijöitä kuin se, että jokin toiminta on nimetty suomeksi tai ruotsiksi.
Yhtä lailla julkisen terveydenhuollon kriisin taustalla on muita tekijöitä kuin palveluiden nimet. Ongelmatkin ovat tietysti erilaisia.
Tänä syksynä hyvinvointialueet ympäri maan ovat kertoneet taloudellisesta ahdingostaan. Pirha (Pirkanmaan hyvinvointialue) ilmoitti jo aloittavansa yt-neuvottelut . Pirkanmaa tuskin jää ainoaksi, jolla on edessään ikäviä päätöksiä. Kun kamppaillaan henkilöstöpulan, jonojen ja talousongelmien kanssa, asiakkaiden luottamus on koetuksella. Voitaisiinko asioista edes puhua niiden oikeilla nimillä?
On houkuttelevaa olla eloisa, mutta tärkeämpää on olla selkeä.
Kirjoittaja on Lääkärilehden toimittaja.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
