Kutsumme paraikaa seurantakäynnille potilaita, joita hoidimme kliinisen tutkimuksen ohessa viisi vuotta sitten. Potilaat ovat vastaanottaneet kutsun innokkaina. He ovat kokeneet hyötyneensä aiemmasta tutkimuksesta, tutkimushoitajan yhteydenpidosta, tiedon ja avun saamisesta. Keväällä järjestämme potilaille tilaisuuden, jossa keskustelemme tutkimuksemme tuloksista. Pari viikkoa sitten pidimme Tukholmassa EU-projektin kokouksen, johon myös potilasjärjestöt osallistuivat. Järjestöjen edustajilla oli erinomaisia kysymyksiä ja kommentteja, joista syntyi uusia päätemuuttujia tulevaisuuden tutkimuksiin.
Tutkimukset ovat osoittaneet potilaiden pärjäävän paremmin kliinisissä tutkimuksissa kuin niiden ulkopuolella. Tähän on useita syitä: potilaat kokevat olevansa paremmassa hoidossa, terapeuttinen vuorovaikutus vahvistaa positiivista odotusarvoa ja edistää toipumista (nk. lumevaikutus), henkilökunnalla on riittävästi aikaa ja tutkimuksen suunnitelma antaa selkeät raamit toimenpiteille ja niiden aikataululle. Kaikkein tärkeintä saattaa kuitenkin olla potilaan kokemus keskeisestä merkityksestään tutkimuksen toteutuksessa.
Kliinisestä tutkimuksesta hyötyvät niin siihen osallistuvat kuin tulevaisuudenkin potilaat. Uusien tehokkaampien hoitojen kehittämisen lisäksi kliininen tutkimus on välttämätöntä lääkäreiden kriittisen ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa kliinisten tutkimusten toteuttamisen pitkienkin etäisyyksien takaa.
Kliininen tutkimus voi hyvin mm. Tanskassa, Saksassa ja Norjassa, joissa kliinisen tutkimuksen julkaisujen lukumäärä on jatkuvassa nousussa. Näissä maissa kliinisellä tutkimuksella on hyvä infrastruktuuri. Tanskassa tutkijalähtöiset kliiniset tutkimukset saavat mm. 150 tuntia ilmaista monitorointia. Tukholman alueen ”EVO” on kuusi kertaa niin suuri kuin koko Suomen nykyinen ”EVO”, joka supistui kolmanneksen viime vuotisesta. Parinkymmenen vuoden takaiseen lähtötasoon verrattuna rahoituksesta on jäljellä noin 20 %. Suomalainen kliininen tutkimus voi huonosti, mikä näkyy mm. laskevina julkaisumäärinä. Kliinisen työn paineet, alati hupeneva tutkimusrahoitus ja EU:n myötä lisääntynyt tutkimuksen byrokratia ennustavat synkkää tulevaisuutta suomaiselle kliiniselle tutkimukselle.
Pitäisiköhän pyytää potilaat apuun kliinisen tutkimuksen pelastajiksi? Potilasjärjestöt ovat EU:ssa aktiivisia ja he ymmärtävät kliinisen tutkimuksen tärkeyden. Yliopistosairaaloiden tehtävänä on kehittää sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Yhteiskunta maksaa yliopistosairaaloiden toiminnan ja potilaat saavat hoidon yhteiskunnan kustantamana. Potilaan etuoikeus, mutta myös velvollisuus, olisi osallistua uuden hoidon kehittämiseen antamalla itsestään tietoa, joka hyödyttää tutkimusta. Lääkäreiden etuoikeus, mutta myös velvollisuus, on tehdä tutkimusta työskennellessään yliopistosairaaloissa. Yhteiskunnan etu ja velvollisuus on kustantaa tämä eli palauttaa yliopistosairaaloiden budjetteihin se poiskaapattu 12 %, joka oli kohdennettu kliiniseen tutkimukseen.
Eija Kalso
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
