Terveyssovellukset ovat nyt tapetilla, pääosin tulevaisuuden potentiaalinsa takia. Moni sijoittaja ja alan asiantuntija uskoo, että ohjelmat, joita potilaat voivat ladata älypuhelimiinsa ja tabletteihinsa, mullistavat koko terveydenhuoltomme. Potilaat saavat niiden avulla lisää riippumattomuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa itse hoitoihinsa sekä keinoja ennaltaehkäistä sairauksia. Todellisista hyödyistä päästään kuitenkin nauttimaan vasta, kun sovellukset kytketään osaksi julkista terveydenhuoltoa.
Terveys- ja hyvinvointisovelluksia on jo tarjolla valtava määrä useilla kauppapaikoilla (esimerkiksi iTunes, Google play, Windows Marketplace, BlackBerry World). Vaikka on yhä ratkaisematta kysymyksiä liittyen sovellusten turvallisuuteen ja tietosuojaan, näyttää kiinnostustakin löytyvän: suosituimpia terveys-, kuntoilu- ja urheilusovelluksia on ladattu eri puolilla maailmaa yli 200 miljoonaa kertaa.
Potilas pääsee mittailemaan itseään aivan uusilla tavoilla
Suuri osa terveyssovelluksista keskittyy elintoimintojen tai hyvinvointiin liittyvien tietojen mittaamiseen ja analysoimiseen. Potilas voi tarkkailla niiden avulla esimerkiksi verenpainettaan, unirytmiään tai sitä, onko hän liikkunut päivän aikana riittävästi. Etenkin kroonisten sairauksien hoidossa on jatkuvasta mittaamisesta hyötyä. Ongelmat pystytään näin havaitsemaan varhaisessa vaiheessa ja trendit tulevat näkyviksi. Potilaiden itse keräämää dataa pidetäänkin avaimena tulevaisuuden yksilöllisempään terveydenhuoltoon.
Kehon tarkkaan mittaamiseen tarvitaan älypuhelimen lisäksi mittalaite, esimerkiksi ranneke tai kännykänkuoret, jotka lähettävät mittaustulokset puhelimeen. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja mittaamisesta tulee yhä huomaamattomampaa. Tulevaisuudessa datan kerää ehkä iholle laitettava laastari tai elimistön läpi kulkeva pilleri.
Tämän hetken haasteena on, miten potilas saa siirrettyä keräämänsä datamassat terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Fysiologisen tiedon tulkintaan tarvitaan edelleen lääkäriä ja datan täytyy luonnollisesti olla häntä varten jalostetussa muodossa. Alkuvaikeuksista huolimatta ei ole vaikea ymmärtää potilaiden itse hankkiman terveystiedon mahdollisuuksia. Mieti vaikka, millaista elämämme olisi ilman kuumemittaria.
Kuka sanoi, että on vaikea elää terveellisesti?
Mittaamisen lisäksi elintaparemonttia läpikäyvä voi ottaa tuekseen vaikkapa sovelluksen, joka antaa liikunta- tai ruokavaliosuosituksia. Löytyy myös ohjelmia, joiden avulla potilas voi muuntaa pitemmän ajan tavoitteensa saavutettaviksi välietapeiksi. Siten hän pystyy seuraamaan viikoittaista edistymistään. Terveyttä edistävät sovellukset vaativat usein ahkeraa tietojen kirjaamista, mikä toisaalta sitouttaa potilasta projektiinsa. Ilman personoitua palautetta jää sovelluksen vaikuttavuus kuitenkin puolitehoiseksi.
Lisämotivaatiota terveytensä edistämiseen voi hakea huvia ja hyötyä sekoittavista sovelluksista. Niitä käyttämällä liikkumisesta voi tulla siedettävämpää, kenties lähes nautinnollista. Miltä kuulostaa pelisovellus, jonka tähtää käyttäjänsä kokonaisvaltaisesti terveempään elämään? Entä sovellukseen liittyvä virtuaalinen yhteisö, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja joka kannustaa vaikeina aikoina?
Seuraavaa isoa juttua povataan ”ennustavista” sovelluksista. Ne ovat niin älykkäitä, että ne pystyvät hakemaan käyttäjälleen informaatiota, jota hän ei vielä edes tajua tarvitsevansa. Niiden avulla terveellisistä valinnoista voi kukaties oikeasti tulla helppoja ja mieluisia. Sovellus, joka tietää mieltymyksesi ja terveystavoitteesi – ehkä jopa jääkaappisi sisällön – voi esimerkiksi ehdottaa sinulle reseptejä, kun astut sisään ruokakauppaan.
Ehkä hyöty muodostuukin monesta pienestä asiasta?
Tekoälyä lähestyvät teknologiat tuovat mukanaan omat kysymyksensä. Välttämättä ei tarvita kovin kehittynyttäkään tekniikkaa, joskus yksinkertainen toiminto tuo ison avun. Esimerkiksi hälytinsovellus, joka muistuttaa lääkkeen ottamisesta, saattaa osoittautua oivaksi apuriksi. Sitä vastoin sovelluksiin, jotka lupaavat diagnooseja, kannattaa toistaiseksi suhtautua varauksella, ainakin jollei niiden laadusta ole tieteellistä näyttöä.
Mukana kulkevien mobiilisovellusten avulla potilas pääsee käsiksi tärkeään tietoon oikealla hetkellä. Apteekissa asioidessaan hän voi lukea pakkauksen viivakoodin ja saada lääkkeen tiedot puhelimensa näytölle. Yhtä lailla sovellukset helpottavat potilasta omien tuntemusten tai tunnetilojen tallentamisessa. Tarvittaessa se voi tapahtua missä vain yhdellä näpäytyksellä.
Jos siis jaksaa etsiä ja kokeilla, voi jo nyt löytää näppäriä apuvälineitä arkensa helpottamiseksi. Vaikkei kaikista sovelluksista varsinaista hyötyä irtoaisikaan, ne ovat yleensä ilmaisia ja harmittomia eli ei suuria menetyksiäkään tarvitse pelätä. Siihen, että saamme valita sovelluksemme lääkärin suosituksen perusteella, kulunee vielä aikaa. Niitä suuria hyötyjä joudumme odottamaan.
Terhi Hietamäki
Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti ja äitiyslomalla markkinointi- ja viestintäkoordinaattorin toimesta Mediconsult Oy:stä.
Kuva: Panthermedia
