Etäläsnäoloa pidetään tunteettomana ja tekoälyn sovellukset johtavat helposti virhetulkintoihin. Kehitystä ei kuitenkaan voi pysäyttää. Juuri nyt onkin tärkeää, että kliinikot osallistuvat terveysteknologian kehitystyöhön aktiivisesti.
Terveysteknologiaan kohdistuvat odotukset ovat suorastaan huikeita. Hyvä esimerkki on Lenovon pääjohtajan Yuanqing Yangin äskettäinen pohdinta siitä, voimmeko lopulta terveysteknologian avulla rakentaa uuden maailman ilman sairauksia, sotia ja köyhyyttä.
Teknologisia sovelluksia on kehitteillä mm. toistuvien ja tarkkuutta vaativien työtehtävien helpottamiseen, suurten tietomäärien käsittelyyn, kliiniseen testaukseen ja lääkekehitykseen sekä opetukseen. Diagnosoinnin avuksi on kehitteillä tekoälysovelluksia, jotka oppivat tunnistamaan sairauksia ja hoidon tarvetta.
Innostuksen aallonhuipulla herää huolia, joita myös Osmo Saarelma pohti Lääkärilehdessä (1).
Monet sovellukset ovat alkeellisia ja johtavat mahdollisesti virheellisiin tulkintoihin. Tietokonevälitteisen kommunikaation on todettu vähentävän sosiaalista läsnäoloa ja tutkimuksen mukaan etäläsnäoloa pidetään vihjeettömänä ja tunteettomana. Tietokonevälitteinen kommunikaatio mahdollistaa myös rikkinäinen puhelin -ilmiön, jolloin prosessi lähtee heti väärille raiteille reaalikontaktissa tehtävien havaintojen puuttuessa.
Lääkärin työn merkittävä osa ovat abstraktit lähestymistavat, kuten empatia ja ymmärrys, psykologinen silmä, sanattomien viestien tulkinta, suggestio, lämpö ja lohdutus. Tekoäly ei ainakaan vielä kykene näihin. Pekingiläinen tutkimusryhmä on kehittänyt eräänlaisen empaattisen jutteluohjelmiston, chatbotin. Sen kehittäjät kuitenkin myöntävät, että ollaan vielä kaukana siitä, että kone ymmärtäisi täysin ihmisten tunnetiloja.
Mihin tekoälyn päätökset pohjaavat?
Mm. Oxfordin ja Yalen yliopistojen tekoälytutkijat arvelevat, että 50 %:n todennäköisyydellä tekoäly päihittää ihmiset jo 45 vuoden kuluttua. Aivo-tietokoneliittymistä toivotaan todellisuutta jo kymmenen vuoden kuluttua. Terveysteknologiaa pidetään huomattavana bisnesmahdollisuutena ja mm. kiinalainen terveysalan konsulttiyhtiö Firestone Inventing arvioi, että tekoälyn käyttö terveysalalla tuottaa 130 miljardin euron markkinat seuraavan 20 vuoden aikana.
Vahva tekoäly viittaa koneeseen, joka lähestyy inhimillisen älykkyyden tasoa tai ylittää sen, joka voi soveltaa laajoja taustatietoja ja jolla sanotaan olevan jonkintasoinen konetietoisuus. Tekoälyn pitkäaikainen kriitikko, auto- ja akkuyhtiö Teslan toimitusjohtaja Elon Musk on varoittanut tekoälystä. Hän pelkää, että ihmistä älykkäämmäksi kehittyessään tekoäly voi johtaa jopa ihmiskunnan tuhoon.
Äärimmillään mielikuvitus tuottaa huikeita kauhuskenaarioita Stanley Kubrick -tyyppisestä ihmistä mielivaltaisesti dominoivasta tekoälystä. Ihan mahdoton ajatus ei ole. Ihmisen käyttäytymistä seuraamalla ajamaan opetetusta auton tekoälystä esimerkiksi tuli niin monimutkainen, että insinöörien oli mahdotonta päätellä, mihin auton tekemät päätökset perustuivat. Alkuvuodesta uutisoitiin Googlen DeepMind-yrityksen kehittämästä tekoälystä, joka alkoi käyttäytyä kilpailutilanteessa aggressiivisesti ja ahneesti, ja teki näin sitä useammin, mitä enemmän kehittyi.
Emme toki ole vielä siinä pisteessä, että Kubrickin visioima Terveys-HAL määrää terveydellisen ekosysteemimme, mutta visiot voivat ajankohtaistua pikemmin kuin uskommekaan.
Terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan kehitystyössä
Olisi tyhmää ja sinisilmäistä taistella tätä terveysteknologian kehitystä vastaan. Erilaiset virtuaalisovellukset ovat tulevaisuutta myös terveydenhuollossa ja oikein käytettyinä niistä saadaan hyötyä ja säästöjä. Tekoäly ei tee ihmistä tarpeettomaksi, vaan auttaa häntä keskittymään vaativampiin töihin.
Terveysteknologiahankkeisiin haettavat työntekijät ovat kuitenkin pääosin it-arkkitehtejä, ohjelmoijia, analyytikkoja ja muita teknologian alan henkilöitä. Alan yritysten avoimiin työpaikkoihin ei terveydenhuollon osaajia juuri etsitä.
Kaupallisuus määrittelee terveysteknologian alkuvaiheen kehitystä vahvasti. Onkin tärkeää, että terveydenhuollon edustajat osallistuvat kehitystyöhön aktiivisesti – muutenkin kuin pyydettyinä konsultteina – jo alkumetreillä. Näin voidaan vähentää lieveilmiöitä ja ongelmakohtia ja myös turvata eettisesti kestävä kehitys. Kehityksen kirkkaasti tärkeimpänä motiivina on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
It-arkkitehtien, analyytikkojen ja kliinikkojen yhteistyöllä voisimme onnistua kylvämään virtuaalilääkärin mieleen tekoälyn lisäksi myös viisauden siemenen.
Krista Nuotio
LT, neurologi
Näkökulmakirjoitus Lääkärilehdestä 49/2017.
