Verkkopalvelu tarjoaa tukea vanhusten omaisille ja ammattilaisille

Yksinäisyys vanhuksen elämässä saattaa laukaista monia psyykkisiä ongelmia. Sähköiset palvelut, jotka ovat sekä potilaiden omaisten että ammattilaisten käytössä, voivat tukea ikäihmisen hyvinvointia.

Suomessa elää jo yli miljoona yli 65-vuotiasta ihmistä. Kolmannes heistä kokee itsensä toisinaan yksinäiseksi, kertoo Vanhustyön keskusliiton 2002–2006 teettämä geriatrisen kuntoutuksen tutkimus. Syyt yksinäisyyteen saattavat olla moninaiset: sukulaiset asuvat kaukana, omien lasten kiireet, ystävien puute. On saatettu menettää puoliso, joka on kulkenut rinnalla ehkä jopa puolet elämästä. Mikä tahansa muutos voi ajaa ikäihmisen yksinäisyyteen.

Elämänkumppanin menetys on yksi ratkaiseva käännekohta monen ikäihmisen elämänkaaressa. Kodin tuki ja turva on tällöin rakennettava uudelleen ja uusin menetelmin. Herää lukuisia kysymyksiä, miten selvitä arjen hyörinässä, miten tehdä päivistä mielekkäitä ja omaa hyvinvointia tukevia. Elämä saattaa olla hyvin raskasta, etenkin jos ei ole ketään jonka kanssa jakaa tämä uusi elämänvaihe.

Yksinäisyys vanhuksen elämässä saattaa laukaista monia psyykkisiä ongelmia. Pieneltä tuntuva alakuloisuus voi pidemmän ajan kuluessa kehittyä vakavaksi masennukseksi, jos ympäriltä puuttuu riittävän hyvä ja tukea antava sosiaalinen verkosto. Yksinäisyys on yhteydessä riskiin sairastua dementiaan, ahdistuneisuuteen, persoonallisuushäiriöihin ja alkoholin liikakäyttöön. Vaikka täysin yhteiskunnasta syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan, kertoo Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto karun totuuden: vuonna 2012 kirjattiin yhteensä 162 itsemurhatapausta, jossa henkilö oli iältään 65-vuotias tai yli. Miehiä heistä oli 132 ja naisia 30.

Sähköinen palvelu voi tukea ikäihmisen hyvinvointia

Monella iäkkäällä heikentynyt liikuntakyky voi olla yksi syy olla kahlehdittuna omaan kotiin. He eivät pääse taikka välttämättä halua lähteä ulos, mutta tarve esimerkiksi mielenterveyspalvelujen hyödyntämiseen on suuri.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on tehty laaja-alaista tutkimus- ja kehittämistyötä mielenterveyspotilaiden hoitotyössä professori Maritta Välimäen johtamissa EduMental-hankkeessa. Se tarjoaa monipuolisia sähköisiä hoidon tuki- ja koulutuspalveluja, jotka ovat sekä potilaiden että ammattilaisten käytössä. Kokonaan verkossa toimiva palvelu onkin erinomainen tilanteessa, jossa neuvoja ja ulkopuolista tukea olisi saatava nopeasti ja luotettavasti sekä erityisesti tilanteessa, jossa mielenterveyspalvelujen äärelle lähteminen aiheuttaa kohtuuttomasti työtä.

Toisaalta hoitotyö on myös henkilökunnalle vaativaa ja joissakin tilanteissa jopa eettisesti raskasta. Levottomasti ja haasteellisesti käyttäytyvien ikäihmisten hoito voi myös ahdistaa ja saada työntekijöissä aikaan pelkoa ja negatiivisia tunteita.

SafelyNet-verkkokoulutus ”Levottomien ja aggressiivisten potilaiden kohtaaminen ikääntyvien hoitotyössä” kuuluu EduMental-palveluihin. Se auttaa avaamaan ikääntyvien hoitotyössä esiintyviä lukkoja, joihin muun muassa yksinäisyyden kokemus ja mielenterveyden järkkyminen ovat saattaneet olla laukaisevina tekijöinä.

Kurssin tavoitteena on ymmärtää esimerkiksi ikääntyvien kohdalla levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Kurssilla käsitellään myös työryhmän merkitystä haasteellisesti käyttäytyvien ikääntyneiden hoitotyössä sekä sitä, millainen merkitys hoitajan itsetuntemuksella heidän hoidossaan on. Yksinäisyyden kokemus voi olla yksi levottomuutta aiheuttava tekijä ja hoitamattomana johtaa muihin mielenterveysongelmiin: masennukseen, vainoharhaisuuteen ja jopa itsetuhoisuuteen.

Verkkokoulutuksen avulla pyritään tuomaan esiin esimerkiksi ikäihmisten kanssa työskennellessä ilmeneviä hoidon eettisiä näkökulmia. Hoitotyön ammattilaiset kehittävät koulutuksen myötä paitsi omaa itsetuntemusta, myös ikäihmisen kanssa tapahtuvaa hoitotyötä. Verkkokoulutuksen etuna on sen räätälöitävyys: hoitajan halutessa ikäihmisen kokema yksinäisyys voidaan ottaa yhdeksi koulutusteemaksi. Masennuksen, jopa psykoosin taustalta saattaa löytyä yksinäisyyttä, vaikka luonnollisesti vakavaksi mielen sairaudeksi asti kehittyneeseen tilaan liittyviä tekijöitä on yleensä monia. Hoitotyöntekijöiltä edellytetään kykyä ja taitoa ennakoida potilaan tilaa ja käyttäytymistä.

Erilaiset hoitosuhteet ja myös ikäihmisten tarpeet ilmentävät sitä, että kommunikointia ja vuorovaikutusta tarvitaan hoitotyössä. EduMental-palvelut tarjoavat välineitä verkkokeskusteluille ja verkko-oppimiselle ikäihmisten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi ammattilaisia kannustetaan näyttöön perustuvan tiedon etsimiseen ja hyödyntämiseen käytännön hoitotyössä.

Yksilöllistä tukea ja neuvontaa

Ikäihmisen omaiset voivat niin ikään hyödyntää palveluita, jolloin oikean palvelun valinnassa opastetaan alusta saakka. Tarkoituksena on tällöin räätälöidä verkkokurssi omaisen ja hoidettavan tarpeita kuunnellen. Verkkokursseilla tarjotaan aina yksilöllistä tukea ja neuvontaa.

Tahtomattaan koettu yksinäisyys on vakava asia. Tunne siitä, että ei ole ketään jonka kanssa jakaa elämää ja huolia, purkaa murheita tai vaan saada puhua puhumisen ilosta. Yksinäisyyttä voi edelleen yhteiskunnassa leimata häpeä, jota puhumattomuus korostaa ja tekee asian entistä haasteellisemmaksi. Verkkokeskustelu voi kuitenkin madaltaa myös ikäihmisen kynnystä ottaa yhteyttä tukea tarjoaviin tahoihin tai ihmisiin ja puhua omasta tilanteesta ja avun tarpeesta.

Lisätietoja EduMental-palveluista sekä SafelyNet-kurssista Levottomien ja aggressiivisten potilaiden kohtaaminen ikääntyvien hoitotyössä: www.edumental.fi

Maaret Virtanen
FM, suunnittelija

Kaisa Kauppi
TtM, tutkimusavustaja

Minna Anttila
TtT, projektipäällikkö

Maritta Välimäki
professori

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, EduMental

Kuva: Panthermedia