Vanhuus on hukassa

Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt.

Jane Fonda (83 v) toimii ja näyttelee näyttäen yhä kolmekymppiseltä ja Joe Biden (78 v) johtaa Yhdysvaltoja. Heidän rinnallaan Kamala Harris (56 v) vaikuttaa teinille. Emmanuel Macronin (43 v) puoliso Brigitte (67 v) on häntä yli 20 vuotta vanhempi. Riitta-Liisa Roponen (42 v) hiihti kultaa maastohiihdossa, loistettuaan sitä ennen eturivissä MM-laduilla ja Kimi Räikkönen (41 v) kiitää Formulan eliittisarjassa.

Kylläpäs he kaikki ovatkin vanhoja.

Vanhenemisen käsite lipsuu käsistä kuin saippua. Se on isompi asia kuin ”70 on uusi 50”. Ikääntyminen tuntuu olevan hukassa ainakin siksi, että siihen liittyy yhä Ciceron jo ennen ajanlaskun alkua lanseeraama raihnauden, kurjuuden ja kuoleman odottelun stigma. Siihen liittyy myös hyvinvointivaltion eläkeikä sekä hyvää tarkoittava ja elämästä karkottava: ”Äiti, sinun ei enää tarvitse tehdä mitään – nyt saat levätä”. Vanhuus on hukassa myös siksi, että sosiaali- ja terveyspolitiikassa ei ole suostuttu edes keskustelemaan siitä, että vanheneminen voisi ollakin sairautta. Onnistunut vanheneminen voisi olla sairauden onnistunutta välttämistä - vaikka eihän ihan totta tuokaan. Vanhenemista kuvaavaa lisätermiä kaivataan haavoittuvuuden lisääntymiselle, ensin terminä oli hauraus-raihnaus oireyhtymä ja tällä hetkellä ”kosher”-termi on gerastenia.

Yhtä kaikki lääkärin työssä kalenteri-iästä on ikääntyneiden asiassa vain viitteelliseksi avuksi. Kyseessä on ihmisryhmä, jolla on lääketieteellinen menneisyys. Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt. Heterogeenisyys ja yksilöllisyys jylläävät. Tutkittaessa hoitointerventioita monisairailla vanhuksilla, on kertynyt ja yhä kertyy kumuloituva määrä todisteita siitä, että heidän hoitamisensa kannattaa. Tärkeimmäksi nyrkkisäännöksi jää oikeaan diagnoosiin perustuva sellainen hoito, jonka aivot ja keho sietää. Mitä vanhempi ja monisairaampi henkilö on kyseessä, sen vähemmän on varaa virheille ja sitä hankalampi on palapeli.

Aiempiin sairauskertomuksiin on välttämätöntä tutustua. Mutta ovatko ne saatavilla kätevästi ja onko tutustumiseen varattu riittävästi aikaa? Omakantaan kirjattuja sairauskertomustietoja on löydettävissä vuodesta 2014 alkaen ja sosiaalialan vastaava tietokanta on rakentumassa käyttöönottoon. Käsi ylös, kuka käyttää potilastyössä Omakantaa? Mikä esteenä, arkisointijärjestelmän outous itse Omakannassa vai tapa jolla syötetty tieto näyttäytyy juuri sinun käyttämässäsi sovelluksessa, eli käytön työläys? Sinä päivystystyön kollega – ehditkö varmasti selvittää edessäsi olevan harmaan mytyn taustat? Sinä perusterveydenhuollon kollega – tilaatko aina vaan samat kokeet uudelleen ja uudelleen ehtimättä kuulla mikä potilaallasi on vaivana? Duodecim on lanseerannut geriatrien kiittämän elektronisen päätöksenteon tukijärjestelmän perusterveydenhuoltoon. Käsi ylös kenellä on käytössä? Mikä on esteenä, hinta vai vaikeakäyttöisyys?

Digitaalisten sovellusten aikakautena tiedon poiminnan ei pitäisi olla este nopealle ja perusteelliselle potilaan tiedon saannille. Salassapitoon ja yksilön tietoturvaankaan liittyvien asioiden ei pitäisi olla este, kunhan asianomaisen suostumus on kohdillaan. Kankearakenteinen kirjaus tuottaisi nopeasti käyttökelpoiseksi muunnettavaa tietoa, jos se olisi numeerista tai standardoitua. Standardoimaton teksti taipuu (toistaiseksi) heikosti luokitteluun. Saatko sinä välitöntä statistiikkaa hoitamistasi potilaista?

Eri tietojärjestelmät keskustelevat heikosti keskenään ja luvattoman usein tarvitaan manuaalista tiedon siirtoa, erityisesti sosiaali- ja terveysalan välillä. Tiedon siirto olisi kyllä rakennettavissa mutta ei rakenneta, koska tietosuoja koetaan esteeksi tai kaupalliset IT-yritykset suojelevat keksintöjään. Kaikki tämä on kyllä ratkottavissa. Jos on halua, on rahaa.

Brigitte Macronien ja Kimi Räikkösten maailmassa elämä on mahdollista useimmille täytenä sen kaikissa ulottuvuuksissa ikivanhoiksi asti. Lääketieteellä ja meillä kaikilla on siinä yhä merkityksellisempi osuutemme. Henkilöstöpulan pölypilvi ei enää häämötä taivaanrannassa, se on jo täällä. Tiedon saatavuuteen ja tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyyteen pitää panostaa nyt, kun maailma vanhenee vauhdilla.

Harriet Finne-Soveri

Kirjoittaja on geriatrian dosentti ja THL:n tutkimusprofessori (emerita). Hän hoitaa vastaanotolla ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.