Helpotus – kokoustauolla on tarjolla keksiä. Kongressiaamiainen jäi väliin, kun yö venähti pitkäksi vastaillessani sähköpostiin kertyneisiin viesteihin. Aamulla suljin herätyskellon ja nukuin pommiin. Päätäkin särkee.
Kahvikoneen vieressä nojailee kollega Satchidananda Panda ja siemailee vettä hiukan hymyillen. Hän on paastotutkimuksen pioneeri, ja minulla on suklainen herkku kädessä, vaikka kello on vasta kymmenen.
Pätkäpaaston – tai ajastetun ruokailun, kuten Panda metodia kutsuu – terveyshyödyistä ymmärretään jo verrattain paljon.
Valvominen, jetlag tai myöhäinen yöpala valavat kehon aalloille vaimentavaa öljyä, minkä seurauksena veren sokeritaso, rasva-arvot ja tulehduksen merkkiaineet lisääntyvät ja mielentila saa tummia sävyjä.
Tri Panda tutki aluksi hiiriä. Hän jakoi eläimet kahteen ryhmään, joista toinen sai nauttia apetta aina halutessaan, toisia ravittiin 12 tunnin ajan ja lopun vuorokautta ateriakippo kumisi tyhjyyttään. Paastoryhmäläisten sokeri- ja rasva-arvot olivat erinomaiset ad libitum -ryhmään verrattuna, vaikka ravinnon määrä oli eläimillä sama.
Entäpä ihmiset?
Esidiabetesta sairastavat tutkimuspotilaat paastosivat joko 10 tai 12 tuntia vuorokaudessa. Sokeriaineenvaihdunnan mittarit laskivat normaalirajoihin jo kuukaudessa.
Paaston aineenvaihduntaa kohentavan vaikutuksen mekanismi on liitetty fysiologisen vuorokausi- eli sirkadiaanirytmiin, mitä säätelevät valo, ravinto ja liikunta. Valolla on siis vaikutusta veremme sokeri- ja rasva-arvoihin.
Hormonien sirkadiaaninen aaltotanssi tunnetaan parhaiten. Jo 1990-luvun alussa todettiin, että terveiden nuorten miesten kortisolin huippuarvo osui heräämisen hetkeen. Siispä kortikosteroidilääkitys kannattaa napata suuhunsa ensitöiksi aamulla.
Kilpirauhasta stimuloivan hormonin veriarvo voi vaihdella jopa 50% riippuen siitä, otetaanko verinäyte aamulla herätessä vai päivällä. Laboratorioon kannattaa köpöttää heti aamusta.
Kasvuhormoni stimuloituu paastosta, ja lääkeaineita metaboloivat entsyymit seuraavat usein sykliä.
”Tietoa on ollut jo pitkään. Silti lääkärit miettivät vain harvoin, mikä on optimaalisin aikaikkuna aineenvaihduntaan vaikuttavien lääkkeiden ottoon tai hormonitasojen testaukseen”, toteaa Panda.
Valon ja ravinnon yhteispeli aineenvaihdunnan ja terveysriskien säätelijöinä on kiehtovaa. Valvominen, jetlag tai myöhäinen yöpala valavat kehon aalloille vaimentavaa öljyä, minkä seurauksena veren sokeritaso, rasva-arvot ja tulehduksen merkkiaineet lisääntyvät ja mielentila saa tummia sävyjä.
Nyky-yhteiskunnassa valo seuraa meitä jopa sänkyyn saakka. Peiton alta kajastava kännykän kalvas sinisyys kertoo aivoillemme, että päivä jatkuu, eikä melatoniini ymmärrä tulla eritetyksi. Solujemme aineenvaihdunta nyrjähtää epäsynkroniin.
Jo 1990-luvun alussa todettiin, että terveiden nuorten miesten kortisolin huippuarvo osui heräämisen hetkeen. Siispä kortikosteroidilääkitys kannattaa napata suuhunsa ensitöiksi aamulla.
Tutkijat yrittävätkin kehittää molekyylejä, jotka tahdistaisivat oskillaation täsmälliseen takapotkuun, ja veisivät kohti ensiluokkaista aineenvaihduntaa.
Onko syklisyys tärkeää vain aikuisten metabolisten tautien suhteen?
”Ehei” sanoo professori ja ottaa esiin artikkelin keskoslapsista. Näille kaapissa hoidettaville pienokaisille asennettiin yön ajaksi päätä varjostava katos, joka suojasi valolta. Varjokeskosten painonnousu kohentui verrattuna verrokkeihin ja sairaalasta kotiutuminen nopeutui. Kuinka yksinkertaista ja loogista!
Kollega jatkaa: ”teini-ikäisten ja nuorten aikuisten mielenterveyden kohentajana kännykätön yhdeksän tunnin yöuni pimeässä on tehokas ensilinjan hoito”.
”Ihmisten tulee altistua valolle ja pimeälle”, toteaa Panda. ”Jopa 20 minuutin siirtymä vuorokauden valoajan pituudessa vaikuttaa aineenvaihduntatautien sairastumisalttiuteen”.
Pohjoisen ihmisenä terveysriskit painavat hartioillani, kun välillä yö ei lopu, ja toisinaan aurinko ei laske. Siispä juuri meille, pohjolan ihmisille, ajoittainen pätkäpaastokuuri voisi tuoda hyötyjä.
Mitkä askelet tulisi ottaa täydellisen sirkadiaanirytmin saavuttamiseksi?
”Mene nukkumaan säännöllisesti samaan aikaan, syö aamupala pari tuntia heräämisen jälkeen, valitse vuorokaudesta 10-12 tunnin paastojakso. Ei siinä sen kummempaa tarvita”, sanoo professori Panda ja askeltaa jäntevin ponnahduksin luentosaliin.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
