Valelääkärikaksikon jäljiltä on jaettu ensimmäiset tuomiot. Kolme Valviran virkamiestä sai tuomion tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Se antaa kuvan, että tuomitut olisivat aktiivisesti, mahdollisesti omaa hyötyä tavoitellen, edistäneet valelääkäriyttä Suomessa. Tässä tapauksessa rikoksesta tuomitut eivät ole pyrkineet oman edun tavoitteluun. Huolimattomuutta on saattanut olla, mutta tuskin sentään tahallisuutta.
Valviran tehtävä on laillistaa terveydenhuollon ammattihenkilöt. Joka vuosi lähes 20 000 henkilöä – joukossa noin 2 000 lääkäriä, erikoislääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa – edellyttää, että tiedot päivittyvät nopeasti, sillä asialla on taloudellista merkitystä jokaiselle laillistettavalle tai rekisteröitävälle yksilönä.
Valviran tehtäviä on lisätty. Uusia toimintoja ovat muun muassa toimipaikkojen valvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä lääkintälaitteiden turvallisuudesta huolehtiminen. Valtiohallinnon ”kehitysohjelma” on kuitenkin jättänyt tähän tarvittavat resurssit antamatta.
Kaksi Valviran tuomituista virkamiehistä viesti jo ennen valelääkärien paljastumista organisaatioon useita kertoja ongelmista, joita resurssien vähyydestä seuraa: laadukasta työtä ei voida enää taata ilman lisäresursseja. Nyt heidät on todettu syyllisiksi, tiedossa olevasta ja toimintaa vaarantavasta resurssivajeesta huolimatta.
Valvira pyysi lisää työvoimaa, mutta ei saanut. Valelääkärien paljastuttua Valviraan on palkattu neljä uutta virkamiestä. Tekijöille on toisin sanoen kiistatta ollut tarve. Virkamies siis syyllistyy rikokseen, jos hän ei selviä tehtävistään, vaikka niitä on selvästi enemmän kuin voi kantaa?
Valviran tehtävä on huolehtia osaltaan potilasturvallisuudesta. Turvallisuuspoikkeamista tulee ilmoittaa herkästi, mutta niistä ei tule syyllistää, ellei kyseessä ole poikkeuksellinen huolimattomuus tai tahallinen laiminlyönti. Syyllistämätön kulttuuri todistetusti parantaa haluttua tulosta eli potilasturvallisuutta.
Valviraan tulee paljon nimettömiä ilmoituksia – usein aiheettomia ja joskus jopa vahingoittamistarkoituksessa. Ilmoitus Esa Laihostakin oli nimetön. Oikeuden päätös opettaa nyt virkamiehen suojaamaan selustansa, varmistamaan asioita moninkertaisesti ja siirtämään ratkaisuvastuuta. Kun ei ota kantaa, ei voi olla syyllinenkään. Paraneeko näin viraston toiminnan tulos potilasturvallisuuden vaalimisessa?
Lääkäriliitto näkee, että Valviralla on ollut oppimisen paikka siinä, kuinka suhtautua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien koulutuksen hyväksymiseen. Myös oikeusjärjestyksellä on nyt oppimisen paikka siinä, kuinka suhtautua virkamiehen syyllistämiseen, kun hänelle hyvällä työmoraalilla ja parastaan tehden, normaalin tai ylikuormitetun työtehtävämäärän täyttäen tapahtuu virhe. Ojentaminen voidaan tehdä myös työpaikalla, ja asia voidaan käsitellä rakentavasti. Virhe virantoimituksessa voi olla vahinko siinä missä hoitovirhekin.
Kun virkamies ei kykene täyttämään ammattistandardia ja sattuu virhe, hänen toimintaansa on arvioitava ja korjattava. Kun taas ammattistandardin täyttävän virkamiehen raportoimaa resurssipulaa ei korjata ja tapahtuu virhe, tulisi vastuunkantajina olla resurssien ja tehtävien jaosta vastaavien tahojen. Olivatko syytettyjen penkillä oikeat henkilöt? Yksilö ei voi kantaa vastuuta järjestelmävirheestä.
Heikki Pälve
Kirjoittaja on Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja
Julkaistu Lääkärilehdessä 35/2013
