Hollantilaiset tutkijat havaitsivat, että tulehduskipulääkkeiden käyttö liittyy eteisvärinän ilmaantuvuuteen. Tulos julkistettiin valtakunnallisissa medioissa, joten artikkeliin kannattaa paneutua.
Tutkimusaineisto koostui 8 423 henkilön (väestöotos, keski-ikä 68,5 v) tiedoista, joilla seurannan (keskimäärin 12,9 vuotta) alussa oli sinusrytmi. Seurantakäyntejä oli 1–3, joilla kerättiin muun muassa metaboliseen oireyhtymään liittyviä tietoja. Tutkijoilla oli rekisteritiedosto ostetuista reseptilääkkeistä ja luotettava tieto eteisvärinäjaksoista.
Seurannan aikana 857 henkilöä sai eteisvärinän. Heistä 261 ei käyttänyt tulehduskipulääkkeitä, 554 oli käyttänyt niitä aiemmin ja vain 42 käytti niitä eteisvärinän aikoihin. Tulehduskipulääkkeiden käyttäjien (käyttö 15–30 päivää ennen värinää) eteisvärinän riski oli suurentunut verrattuna näitä lääkkeitä käyttämättömiin (HR 1,76, 95 %:n LV 1,07–2,88), kun ryhmät kaltaistettiin muun muassa iän ja sukupuolen suhteen.
Mediassa tutkimuksen tulos on otsikoitu lisätodisteena tulehduskipulääkkeiden vaarallisuudesta. Julkisuudessa ei ole tuotu esiin, että merkitsevää eroa eteisvärinäriskissä ei havaittu, jos verrattiin pitkään (yli 30 päivää) tulehduskipulääkkeitä käyttäneitä niitä käyttämättömiin. Lääkkeiden annoksella ei myöskään ollut merkitystä.
Artikkelissa pohdittiin, että tulehduskipulääkkeet saattaisivat lisätä riskiä verenpaineen nousun kautta. Toisaalta näiden lääkkeiden käyttäjissä on tulehduksellisia sairauksia, kuten nivelreumaa tai kihtiä, sairastavia. Niihin liittyy myös itsenäistä vaaraa sydän- ja verisuonitautien komplikaatioihin.
Tulehduskipulääkkeillä voidaan merkittävästi lievittää monien kivusta kärsivien potilaiden oireita ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Parhaimmillaan tulehduskipulääkkeet auttavat potilaita liikkumaan, kuntoilemaan ja samalla painon hallinta helpottuu. Tällä voi olla myönteistäkin vaikutusta sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lääkärin tulee punnita potilaskohtaisesti tulehduskipulääkkeiden käytön riskejä niistä saataviin hyötyihin ja päättää hoidosta potilaan edun mukaisesti, hänen kanssaan neuvotellen.
Julkaistu Lääkärilehdessä 19/2014.
Kirjoittanut:
Markku Kauppi
dosentti, lääketieteen tohtori
Kuva:
Pixmac
