Suomen terveydenhuolto aiheuttaa 5,0 % kansallisesta kokonaishiilijalanjäljestä eli 3,5 miljoona tonnin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt ( Health Care Without Harm ). Se on suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomen kaikkien kuorma-autojen päästöt vuonna 2019 ( Ilmastovuosikertomus 2021 ).
Husin Ilmastotiekartta kertoo, että Husin hiilijalanjälki oli 282 000 tonnia hiilidioksidia vuonna 2020. Husin hiilijalanjäljestä 86% syntyi epäsuorina päästöinä hankinnoista, rakentamisesta, liikkumisesta ja kuljetuksista. Suorat päästöt kuten oma polttoainekäyttö ja energian osto olivat vain 14 %.
Terveydenhuollolle erityisiä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat hiilidioksidin lisäksi ilokaasu, jonka maapalloa lämmittävä vaikutus on 298-kertainen hiilidioksidiin verrattuna sekä anestesiakaasuina käytetyt fluorisoidut hiilivedyt, joista ikävin on desfluraani 2540-kertaisella päästövaikutuksella. Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat kuitenkin vain 1,1 % HUSin kokonaisuudesta.
"Terveydenhuollon ammattilaiset ovat luotettavia terveyden konsultteja."
Terveydenhuollon ilmastotyöllä tavoitellaan omassa hallinnassa oleviin päästölähteisiin vaikuttamista siten, että päästöt vähenevät ja niiden ilmastonmuutosta kiihdyttävä vaikutus pienenee. Näin terveydenhuolto voi itse ajan mittaan vähentää ilmastonmuutoksesta johtuvia terveyshaittoja, jotka aiheuttaisivat uutta terveydenhuollon palvelukäyttöä tai jopa ennenaikaisia kuolemia.
Hyödyt näkyvissä
Terveydenhuolto hyötyy yhteiskunnan vähäpäästöisyyden kehittymisestä. Voimme nauttia puhtaammasta energiasta, energiatehokkaista rakennuksista, vähäpäästöisistä liikenneratkaisuista sekä digitalisaatiosta, joka tuo terveydenhuollon ratkaisuja koteihin 24/7 vähentäen tarvetta lähteä henkilöautolla apua hakemaan.
Mutta edelleen käytämme hukkaan resurssejamme ja luonnonvarojamme: potilaat reissaavat jokaiseen diagnostiseen tutkimukseen eri ajankohtina, tai potilasturvallisuustyön laiminlyönti aiheuttaa hoitoa vaativia haittavaikutuksia, tarpeettomasti. Määräämme turhia tutkimuksia ja lääkkeitä. Heitämme päivittäin pois käyttökelpoista tavaraa, jota ”emme saa” käyttää uudelleen. Lääke- ja ruokahävikki tarkoittavat pitkälle jalostettujen tuotteiden pois heittämistä ja järjestetäänpä niille vielä jätehuolto. Muovijäte täyttää roskiksia, kun lajitellulle muoville ei löydy vastaanottajaa.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat luotettavia terveyden konsultteja. Hyvä sana kasvispohjaisen ruokavalion ja omilla lihaksilla tehtävän liikunnan hyvistä terveysvaikutuksista voi saada myös ilmastodenialistin vähentämään päästöjään. Kansanterveystyö ja ilmastotyö kulkevat käsi kädessä.
Jokaisen valtion tulee osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön kykyjensä mukaan, koska ilmastonmuutos ei noudata valtionrajoja. Mutta niin kauan kuin meillä ei ole kansallista ohjausta terveydenhuollon ilmastotyöhön, valtikka on terveydenhuollon organisaatioilla ja niiden työntekijöillä itsellään. Tarvitsemme lisää tietoa vähäpäästöisemmistä vaihtoehdoista, jotta voimme valita sellaisia, varsinkin hankintamenettelyssä, jossa määritellään kriteerit hankittaville tuotteille ja palveluille. Vaikka vaihtoehdot voivat tällä hetkellä olla vähissä, priorisoimalla vähäpäästöisiä tuotteita ja palveluita voimme saada niitä vähitellen markkinoille lisää.
Doctors for Greener Healthcare on lääkäreiden verkosto, jossa jaetaan kokemuksia ilmasto- ja ympäristöystävällisemmistä ratkaisuista terveyspalveluissa. Suositellen tutustumaan, josko sieltä löytyy vinkkejä omaan tai oman yksikön ilmastotyöhön.
Leena Setälä
Kirjoittaja on kestävän kehityksen johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
