Tarvitaanko tulevaisuuden terveydenhuollossa enää lääkäriä?

Sähköiset ratkaisut ovat jo siirtäneet pankkipalvelut verkkoon. Terveydenhuollossa vastaava mullistus on vielä näkemättä.

Hurjimmat visionäärit ennustavat, että tulevaisuudessa terveydenhuollossa ei lääkäreitä juurikaan tarvita. Esimerkiksi Eric Topolin mukaan tulevaisuuden toimintamalli on ”doctorless patient model”, jossa potilas itse tekee diagnosoinnin, päättää hoidosta ja toteuttaa hoidon sekä sen seurannan. Tämäkö on terveydenhuollon tulevaisuus?

Topol vertaa terveydenhuollon tulevaisuutta taksibisneksen kehittymiseen. Ensin tuli Uber, joka rikkoi perinteisen struktuurin ja antaa valtaa käyttäjille. Myöhemmässä vaiheessa tulee taksit, joissa ei enää tarvita kuskeja ollenkaan. Potilaat haluavat terveydenhoidon omiin käsiin kun uusi teknologia sen mahdollistaa.

Topolin mukaan kyseessä on ”the end of medicine as we know it”. Hoito siirtyy sairaaloista avohoitoon, ja avohoidosta kotiin. Sähköiset ratkaisut ovat jo siirtäneet pankkipalvelut verkkoon, vähittäiskaupassa tämä siirtymä on juuri meneillään. Vastaava mullistus on terveydenhuollossa vielä näkemättä.

Lue lisää: Kaikkeen on sovellus 

Teknisesti tämän mahdollistaa mobiililaitteiden, anturiteknologian ja älykkään tiedonkäsittelyn kehittyminen sekä tiedon digitalisoituminen. Ainakin sijoittajilla riittää uskoa tämän teknologian kehityksen merkitykseen. Uusien sähköisten terveyspalveluiden kehittämiseen sijoitetaan pelkästään piilaaksossa useampia miljardeja dollareita vuodessa.

Potilaiden roolin vahvistaminen ei toki olisi mikään äkkikäännös terveydenhuollon pidempiaikaisessa kehityksessä. Olemme joka tapauksessa siirtymässä järjestelmäkeskeisestä terveydenhuollosta kohti potilaskeskeistä terveydenhuoltoa.

Miten tämä tulee pidemmällä aikavälillä muuttamaan lääkärin roolia? Topolia hieman maltillisemman näkemyksen mukaan tulevaisuudessa lääkärin rooli on tarjota potilaalle tarvittaessa ”second opinion”. Diagnostiikan ja hoidon toteuttaisi siis pääsääntöisesti potilas itse uusia sähköisiä palveluita käyttäen.

Itse en usko että ihan näinkään pitkälle päädyttäisiin ainakaan parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Terveydenhuollon toimintakokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi kuin kuluttajien käyttämät pankkipalvelut tai taksipalvelut. Terveyspalveluiden merkitys kansalaisille ja yhteiskunnalle on myös erilainen. Teknologian mahdollisuudet eivät yksin viitoita terveydenhuollon tulevaisuutta.

Mutta varmaa on se, että uusien sähköisten palveluiden käyttö tulee vaikuttamaan lääkärinkin työhön ja lääkäri-potilassuhteeseen. Uudet palvelut tulevat mahdollistamaan hoidon vastuun siirtämisen potilaille itselleen jossakin määrin ja pitkään jatkunut potilaiden roolin vahvistuminen tulee jatkumaan. Terveydenhuollon kannattaa nähdä tämä enemmänkin mahdollisuutena kuin uhkana.

Lauri Vuorenkoski
Kirjoittaja on Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija.

Kuva: Mikko Käkelä

Kirjoitus on julkaistu Lääkäriliiton uutishuoneessa.