Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

Ensimmäisen lapsen saaminen yhä vanhempana on ajan trendi. Väestöliiton tuoreen perhe­barometrin mukaan (1) lapsia halutaan nykyisin suunnitella aikaisintaan sitten, kun opinnot on hoidettu alta, muutama työvuosi on takana ja parisuhteeseen on saatu vakautta. Lasta siis suunnitellaan ”valmiiseen elämään”. Toisaalta monelle keskeinen lasten saamisen este on sopivan kumppanin puuttuminen. Perhebarometrin mukaan myös kilpailevat mielenkiinnon kohteet, kuten matkustaminen ja harrastukset, ovat tärkeitä syitä sille, miksi lapsen saaminen ei tunnu ajankohtaiselta (1).

Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa noussut 29,0 vuoteen. Lisäksi 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus on kasvanut jatkuvasti; vuonna 2016 heidän osuutensa synnyttäjistä oli 22,0 % kun se kymmenen vuotta aiemmin oli 18,7 %. (2). Syntyvyys vähenee jo seitsemättä vuotta, ja tärkein syy on juuri vanhemmaksi tuleminen yhä iäkkäämpänä (1).

Biologisesta näkökulmasta naiselle paras aika saada ensimmäinen lapsi on 20 ja 30 vuoden välillä. Synnytykseen johtavan raskauden todennäköisyys kuukautiskiertoa kohden on 20-vuo­tiaalla naisella 34 %, mutta 35-vuotiaalla enää puolet siitä (3). Hedelmällisyyden heikkeneminen johtuu munasarjoissa olevien munarakkuloiden vähenemisestä, johon samalla liittyy munasolujen laadun heikkeneminen. Säännöllinen kuukautiskierto ja ovulaatio eivät takaa, että nainen on hedelmällinen, jos taustalla on ikään liittyvä huono munasolujen laatu. Joillakin naisilla munasolut saattavat myös eri syistä kulua loppuun ennenaikaisesti, ja tällöin hedelmättömyys voi olla vastassa jo huomattavasti ennen 40 vuoden ikää (4). Monella on ylioptimistinen kuva hedelmöityshoitojen tehokkuudesta, sillä niillä voidaan vain osittain kompensoida iän haitallista vaikutusta.

Suomalaisilla aikuisilla on selviä aukkoja lisääntymisterveyttä koskevissa perustiedoissa. Korkeakouluopiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa yli puolet miehistä ja kolmasosa naisista luuli hedelmällisyyden merkitsevän heikkenemisen alkavan vasta yli 45 vuoden iässä (5). Väestöliiton perhebarometrissa 30–35-vuotiaista naisista 12 % ja miehistä 44 % arveli, että naisen hedelmällisyys alkaa heiketä vasta 40-vuotiaana (1).

Raskaustoiveiden siirtäminen myöhemmälle iälle lisää tahattoman lapsettomuuden riskiä. Myös perhekoko saattaa jäädä toivottua pienemmäksi, koska naisen hedelmällinen vaihe loppuu kesken. Jotta kaksilapsisen perheen todennäköisyys olisi 90 %, naisen pitää alkaa yrittää raskautta viimeistään 27 vuoden iässä (6). Äidin korkeampi ikä lisää myös raskauskomplikaatioita, muun muassa ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvuhäiriöiden, sikiökuoleman, istukkakomplikaatioiden ja operatiivisen synnytyksen riskiä (7).

Vanhemmaksi ryhtyminen on hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen päättää, milloin on siihen kypsä ja valmis. Biologisesti ihanteellisin aika saada lapsia ei vain aina osu yksiin sopivan sosiaalisen elämäntilanteen kanssa. Nuorille pitää kertoa iän negatiivisesta vaikutuksesta hedelmällisyyteen, jotta he eivät kävelisi unessa lapsettomuuteen (8).

Teksti: Viveca Söderström-Anttila

Kirjoittaja on dosentti ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HUS Naistenklinikalta.

--

Kirjoitus on ilmestynyt Lääkärilehden numerossa 15/2018.