Synnyttäjän ylipaino on riski myös syntyvälle lapselle

Lihavuudesta johtuvat raskausaikaiset riskit ovat merkittäviä. Ylipaino ennen raskautta lisää raskausdiabeteksen riskin nelinkertaiseksi ja lihavuus yli viisinkertaiseksi. Pre-eklampsian riskin ylipaino nostaa kaksinkertaiseksi ja lihavuus lähes kolminkertaiseksi. Keisarileikkauksen todennäköisyys on ylipainoisilla suurempi, leikkauksesta toipuminen on usein hitaampaa ja leikkauskomplikaatioita ilmenee useammin kuin normaalipainoisilla (1,2).

Äidin ylipaino ja lihavuus vaikuttavat myös vastasyntyneiden terveyteen. Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa (3) normaalipainoisten äitien lasten imeväiskuolleisuus oli pienin ja lapsen kuolemanriski kasvoi äidin painon mukana. Äidin painoindeksin ollessa vähintään 35 kg/m2imeväiskuolleisuuden riski oli kaksinkertainen. Vastaavanlaiset tulokset on saatu syntymäasfyksiasta (4) ja ennenaikaisuudesta (5).

THL:n syntymärekisterin mukaan riskit ovat samanlaiset Suomessa. Ylipainoisten äitien lasten Apgarin pisteet jäävät mataliksi ja he joutuvat erityishoitoon 30–40 % todennäköisemmin kuin normaalipainoisten äitien lapset ja lihavien äitien lapsilla riski on 50–60 % suurempi. Perinataalikuoleman riski on ylipainoisten synnyttäjien lapsilla 60 % suurempi ja lihavien synnyttäjien lapsilla 80 % suurempi kuin normaalipainoisten synnyttäjien lapsilla.

Vuonna 2013 suomalaisista synnyttäjistä 20 900 oli ylipainoisia (painoindeksi vähintään 25 kg/m2), 7 700 lihavia (painoindeksi vähintään 30 kg/m2) ja lähes 800 sairaalloisesti lihavia (painoindeksi vähintään 40 kg/m2). Tietoja synnyttäjien pituudesta ja raskautta edeltävästä painosta on kerätty syntymärekisteriin vasta vuodesta 2004 lähtien. Tänä aikana ylipainoisten osuus synnyttäjistä on kasvanut 33 %:sta 36 %:iin ja lihavien osuus 11 %:sta 13 %:iin. Suhteellisesti eniten on lisääntynyt sairaalloisesti lihavien osuus, vajaasta prosentista 1,4 %:iin.

Ylipainoisia synnyttäjiä on eniten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa (44–45 % vuonna 2013) ja vähiten HUS:n alueella (31 %). Eniten lihavia synnyttäjiä oli Kainuussa, Etelä-Savossa, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa (18–19 %). Sosioekonomiset erot ovat selviä: ylipainoisten ja lihavien osuudet synnyttäneistä ylemmistä toimihenkilöistä (30 % ja 9 %) ovat selvästi pienemmät kuin osuudet alemmista toimihenkilöistä (39 % ja 15 %) ja työntekijöistä (43 % ja 18 %).

Suomi ei ole yksin lihavuusepidemian kanssa. Synnyttäjien keskipainot ja painoindeksit kasvavat kaikkialla. Vuoden 2010 Euroopan ­perinataaliraportin (6) mukaan lihavien synnyttäjien osuudet ovat kaikissa Pohjoismaissa ­12–13 %. Eniten lihavia synnyttäjiä oli Skotlannissa, 21 % kaikista. Alle 10 %:n osuus oli vain Puolassa ja Sloveniassa, ja näissä maissa synnyttäjät ovat edelleen nuorempia kuin Länsi-Euroopassa.

Kansallisen lihavuusohjelman (7) tavoitteena on, että äidin painonnousu raskauden aikana pysyisi kohtuullisena, normaalipainoisilla naisilla 11,5–16,0 kg:n tasolla (8). Myöskään isän painon ei pitäisi nousta.

Raskausajan elintavoilla ja painolla on vaikutuksia sekä äidin että lapsen terveyteen (sikiöaikainen ohjelmointi). Syntymäpaino ja varhainen kasvu ovat yhteydessä aikuisiän painoon ja terveyteen. Äidin elintavat vaikuttavat myös lapsen elintapoihin, kuten ruokamieltymysten kehittymiseen. Vanhempien lihavuus onkin yksi merkittävä lapsuusiän lihavuuden riskitekijä.

Kirjoittanut:
Mika Gissler
FT, tutkimusprofessori
THL
Ulla Sankilampi
dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, osastonylilääkäri
KYS, lasten ja nuorten klinikka

Kuva:
Panthermedia

Kirjallisuutta
1. Raatikainen K, Heinonen S. Lihavuus on vaaraksi raskaudelle. Duodecim 2006;122:2421–2.
2. Pallasmaa N, Ekblad U, Gissler M, Alanen A. The impact of maternal obesity, age, pre-eclampsia and insulin dependent diabetes on severe maternal morbidity by mode of delivery-a register-based cohort study. Arch Gynecol Obstet 2015;291:311–8.
3. Johansson S, Villamor E, Altman M, Bonamy AK, Granath F, Cnattingius S. Maternal overweight and obesity in early pregnancy and risk of infant mortality: a population based cohort study in Sweden. BMJ 2014;349:g6572. doi: 10.1136/bmj.g6572.
4. Persson M, Johansson S, Villamor E, Cnattingius S. Maternal overweight and obesity and risks of severe birth-asphyxia-related complications in term infants: a population-based cohort study in Sweden. PLoS Med 2014;11:e1001648. doi: 10.1371/journal.pmed.1001648. eCollection 2014.
5. Cnattingius S, Villamor E, Johansson S ym. Maternal obesity and risk of preterm delivery. JAMA 2013;309:2362–70. doi: 10.1001/jama.2013.6295.
6. European Perinatal Health Report. The health and care of pregnant women and babies in Europe in 2010. May 2013. http://www.europeristat.com
7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lihavuus laskuun – Hyvin­vointia ­ravinnosta ja liikunnasta. ­Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015. Kansallisen lihavuusohjelman ohjelmatyöryhmä. Ohjaus 13: 2013.
8. Klemetti R, Hakulinen-Viitanen T, toim. Äitiysneuvolaopas. ­Suosituksia äitiysneuvola­toimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 29: 2013.

Julkaistu Lääkärilehdessä 14-15/15.