Savuverhossa ennen valomerkkiä

Tupakka on tappavin markkinoilla oleva kulutushyödyke. Euroopassa kuolee vuosittain 700 000 ihmistä ennenaikaisesti tupakkasai­rauksiin (1).

Tupakoimattomuuden edistäminen alkoi Suomessa 1960-luvulla. Sen seurauksena tupakoinnin yleisyys ja sairastavuus on vähintään puolittunut. Työsarkaa riittää: joka viides aikuinen tupakoi päivittäin, eivätkä tauditkaan ole katoamassa.

Euroopan komission tupakkadirektiiviehdotus on herättänyt tupakkateollisuuden kiivaan vastarinnan. Painostuksen takia mentolisavukkeiden käyttö voi jatkua vielä kahdeksan vuotta eikä esitys säädellä sähkösavukkeita lääkkeiden tapaan mennyt läpi. Tappava tuote on tuottoisa. Kuuden suurimman tupakkayhtiön liikevoitto oli vuonna 2010 suurempi kuin Microsoftin, McDonaldsin ja Coca-Cola-yhtiön yhteensä (noin 35 miljardia dollaria) (2).

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla tupakaton vuonna 2040 (3). Tämä on muuttanut ajattelumme: tupakkaan ei enää suhtauduta itsestäänselvyytenä, vaan sitä tarkastellaan uudella tavalla (4). Emme tee tupakkapolitiikkaa, vaan tupakan käytön lopettamispolitiikkaa. Tämä niin sanottu endgame-ajattelu syntyi noin 10 vuotta sitten (5).

Koska olemme onnistuneet hyvin jo tähän mennessä, voimme ajan mittaan todella hävittää tämän riippuvuutta aiheuttavan aineen yhteiskunnastamme. Ajattelutapa on tärkeä; pidimmehän savuttomia työpaikkoja aikaisemmin mahdottomuutena. Nyt savuttomat työ­ympäristöt vähentävät sydänkohtausten määrää väestötasolla (6). Politiikalla voi lisätä ter­veyttä.

Eurooppa on jäämässä jälkeen tupakoimattomuuden edistämisessä, sillä tupakkateollisuus on onnistunut vesittämään merkittäviä laki­uudistuksia. Suomen kannalta nuuskankäytön erivapauden myöntäminen EU:ssa Ruotsille oli kohtalokas virhe, joka avasi jo hiipuvalle tupakkatuotteelle uudet markkinat. Vuonna 2013 nuuskaa käyttää 14 % suomalaisista 18-vuotiaista miehistä, kun osuus oli 2 % vuonna 1981.

Uusilla tuotteilla luodaan uusia käyttäjiä. Teollisuus luo parhaillaan uusia nikotiinin annostelutapoja, kuten sähkötupakka osoittaa. EU:ssa kinataan lisäaineista, joilla muokataan nikotiinin epämiellyttävää makua ja nikotiinin vaikutusta elimistössä. Miksi tupakkateollisuuden sallitaan muokkaavan tupakasta terveydelle vielä vaarallisempi kuin kasvi itsessään on? Olisiko myös poliitikkojen arvioitava tupakkaa ja nikotiinia uudella tavalla?

Teollisuuden vaikutus EU:n komissioon ja parlamenttiin on ollut hämmästyttävää, sillä Suomessa lobbaus on ollut varsin näkymätöntä (7). Teollisuus ei kaihda keinoja vaan kävi Suomessa direktiiviä vastaan tupakka-askikampanjalla.

EU-direktiivi on puitelainsäädäntöä eikä siis minimilaki. Suomella on kaikki mahdollisuudet säätää tupakasta ja nikotiinista itsenäisesti omien kansallisten tavoitteidensa mukaisesti (3). Voimme luoda kansallisen lainsäädännön, jossa uudet nikotiinituotteet ja vanhat tupakkatuotteet ovat samassa laissa ja joka tähtää nikotiiniriippuvuuden vähentämiseen ja lopulta tupakkakasvista valmistettujen tappavien tuotteiden käytön loppumiseen kokonaan.

Historia opettaa meitä (4,5). Tupakkateollisuus piti yllä savuverhoa terveyshaittojen edessä omalla tutkimuskoneistollaan, joka tuotti epäilystä terveyshaittatutkimuksia kohtaan (7). Nyt se pyrkii luomaan kuvaa vähemmän haitallisista tupakkatuotteista – ei siis haitattomista – ja luo tämän varjolla uusia tupakkatuotteita ja pyrkii hidastamaan kehitystä tupakattomaan yhteiskuntaan. Lainsäätäjillä oli vuonna 1976 rohkeutta luoda maailman tiukin tupakkalaki. Nyt suomalaisten poliitikkojen ja terveydenhuollon tulee taas osoittaa visionäärisyyttä ja rohkeutta (8).

Kristiina Patja
kansanterveystieteen dosentti, erikoislääkäri
Savuton Suomi 2040 -tieteellisen valiokunnan jäsen

Kirjallisuutta

1. Euroopan komissio: Kansanterveys, tupakkapolitiikka. http://ec.europa.eu/health/tobacco/introduction/index_fi.htm
2. Eriksen M, Mackay J, Ross H. The Tobacco Atlas. Fourth edition. American Cancer Society. New York, NY 2012. www.tobaccoatlas.org
3. Tupakkalaki 13.8.1976/693. http://www.finlex.fi/fi/laki/­ajantasa/1976/19760693
4. Smith EA. Questions for a tobacco-free future. Tob Control 2013 May 22 Suppl 1:i1–2. doi: 10.1136/tobacco­control-2013-051066.
5. Warner KE. An endgame for tobacco? Tob Control 2013 May 22 Suppl 1:i3–5. doi: 10.1136/tobaccocontrol-2013-050989.
6. Lippert WC, Gustat J. Clean indoor air acts reduce the burden of adverse cardiovascular outcomes. Public Health 2012;126:279–85.
7. Hiilamo H. Valheen mesenaatit. Suomi tupakkateollisuuden ­manipuloiman lääketieteen ­näyttämönä. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2004.
8. Proctor RN. Why ban the sale of cigarettes? The case for abolition. Tob Control 2013 May 22 Suppl 1:i27–30. doi: 10.1136/tobacco­control-2012-050811.

Julkaistu Lääkärilehdessä 45/13.