Täydellisessä maailmassa naiset tulisivat raskaaksi normaalipainoisina ja välttäisivät liiallista painonnousua raskausaikana, etenkin jos ylipainoon on taipumusta. Todellisuudessa odottavan äidin lihavuus ja siihen usein liittyvä raskausdiabetes yleistyvät koko ajan. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2013 synnyttäjistä 13 % oli lihavia ja 15 % sairasti raskausdiabetesta; vuonna 2006 raskausdiabetesta sairasti vain 8,5 % synnyttäjistä.
Raskausdiabeteksen seulonta kattaa lähes kaikki äidit, ja diagnoosiin riittää yksi poikkeava arvo kahden tunnin sokerirasituksessa. Raskausdiabeteksen ilmaantuvuuden suureneminen saattaa olla seurausta parantuneesta diagnostiikasta. Hoitamattomina raskausdiabetes ja lihavuus ennakoivat äidin myöhempää sairastuvuutta ja lisäävät myös lapsen ylipainon ja metabolisen oireyhtymän riskiä (1,2,3).
Äidin lihavuus altistaa sikiön myös epämuodostumille, osittain annosriippuvaisesti: mitä lihavampi äiti, sitä todennäköisempi on sikiön sinänsä harvinainen epämuodostuma (4). Epämuodostumien lisääntynyttä vaaraa saattaa selittää sekin, että lihavalla äidillä voi jo olla diabetes, joka lisää epämuodostumariskiä. Epämuodostumien solutason syyt ovat vielä osittain tuntemattomia, mutta foolihapon puute voi olla yksi osatekijä, koska lihavien äitien sikiöillä esiintyy selkäydinkohjuja. Foolihappolisää suositellaan kaikille raskaana oleville. Erityisen tärkeä se on ylipainoisille äideille, ja sen käyttö olisi hyvä aloittaa jo ennen raskautta.
Sikiöaikainen elinympäristö näyttää määräävän paljon aikuisiän terveyttä, etenkin sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Barkerin teoriaa kitukasvuisista sikiöistä ja heidän suurentuneesta sydän- ja verisuonitautien riskistään on valotettu myös ns. Helsinki-tutkimuksen tuloksissa.
Lapsen riskin todettiin olevan suurin, mikäli äiti on lyhyt ja ylipainoinen ja lapsi on poika ja sikiöaikana kitukasvuinen (5). Perinnöllisyys ja mahdollisesti epigeneettiset tekijät selittävät osaltaan sikiön elinympäristön vaikutusta lapsen ja aikuisiän sairastuvuuteen.
Lihavuusleikkaukset ovat yleistyneet. Leikkauksen jälkeen suositellaan kahden vuoden varoaikaa ennen raskautta, jotta naisen aineenvaihdunta ja vitamiini- ja hivenainetasot ehtivät normalisoitua. Raskausdiabeteksen esiintyminen näyttää vähenevän onnistuneen lihavuusleikkauksen jälkeisissä raskauksissa, mutta myös vakavia leikkauksesta johtuvia komplikaatioita on tullut esille raskauden provosoimina (6,7).
Raskausaikana äiti tuntee herkästi syyllisyyttä ylipainosta. Neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla on hyvä kertoa kannustavasti, että syntymättömän lapsen terveys tulevaisuudessa on parempi, mikäli äiti noudattaa ruokavaliota ja painonnousu raskausaikana on vähäistä.
Sama koskee naisen omaa terveyttä. Synnytys ei ole tarinan loppu, vaan raskausdiabetes on ikään kuin keltainen liikennevalo: se ennustaa myöhempää tyypin 2 diabetesta, joten painonhallinta on tärkeää myös raskauden jälkeen. Jos äidillä on lihavuusongelma, hänen olisi ennen seuraavia raskauksia pyrittävä laihduttamaan (1,2,3).
Raskausdiabeteksen hoito äitiysneuvoloissa on hyvää, vaikkakin Käypä hoito -suosituksen vakiinnuttamat diagnosointi- ja seurantamenetelmät ovat työllistäneet neuvoloita paljon. Mikäli ruokavalio ei riitä pitämään glukoosiarvoja normaaleina, aloitetaan lääkehoito.
Insuliini ja myös metformiini näyttävät olevan turvallisia raskausdiabeteksen hoidossa. Metformiini ei aiheuta hypoglykemiaa. Normalisoimalla verensokeritaso vältetään sikiön liikakasvun aiheuttamia ongelmia ja äidin synnytyskomplikaatioita. Hoitomyöntyvyys on tärkeää raskausdiabeteksen lääkehoidossa (2). n
Kirjoittanut:
Ulla Ekblad
dosentti, osastonylilääkäri
TYKS, Naistenklinikka
Tänään vietetään maailman diabetespäivää. Diabetespäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota yhteen maailmassa nopeimmin yleistyvään sairauteen.
Tällä hetkellä jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Arviolta puolet heistä ei tiedä sairastavansa tautia. Diabetesta sairastavien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana, eli vuonna 2025 jo lähes joka viides suomalainen sairastaa diabetesta.
Kirjallisuus
1. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus (päivitetty 26.6.2013). www.kaypahoito.fi
2. Tertti K, Rönnemaa T. Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito. Suom Lääkäril 2014;69:3077–83.
3. Luoto R, Hilakivi-Clarke L, Tomas E. Lihavan äidin pitkä varjo. Duodecim 2014;130:101–2.
4. Racusin D, Stevens B, Campbell G, Aagaard KM. Obesity and the risk and detection of fetal malformations. Semin Perinatol 2012;36:213–21.
5. Eriksson JG, Kajantie E, Osmond C, Thornburg K, Barker DJ. Boys live dangerously in the womb. Am J Hum Biol 2010;22:330–5.
6. Maggard MA ym. Pregnancy and fertility following bariatric surgery. A systematic review. JAMA 2008;300:2286–96.
7. Andreasen LA, Nilas L, Kjaer MM. Operative complications during pregnancy after gastric bypass – a register-based cohort study. Obes Surg 2014;24:1634–8.
Julkaistu Lääkärilehdessä 46/14
Kuva:
Panthermedia
