Sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta käsittelevä Käypä hoito-suositus on loppusuoralla. Lopullinen versio julkaistaan syksyllä. Yksi suosituksen pääviesteistä korostaa objektiivisten toimintakykylöydösten merkitystä työkykyä arvioitaessa.
Puristusvoiman mittaaminen kuuluu hyvän ammattikäytännön mukaiseen diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan. Siksi lääkärin työhuoneen perusvarustukseen tulee kuulua puristusvoiman mittari – ja sitä on myös käytettävä.
Mitä jos verenpaine merkittäisiin potilaskertomukseen vain toteamalla ”vaikuttaa olevan koholla”? Yhtä epämääräistä merkintää näkee toistuvasti liittyen yläraajojen toimintaan ja potilaan kykyyn puristaa kätensä nyrkkiin.
Puristusvoima toimii myös ennakoivana mittarina ja antaa lääkärille laajemminkin tietoa potilaan terveydentilasta. Puristusvoima ennustaa valtimosairauksien ja hengityselinsairauksien ilmaantumista. Lisäksi puristusvoimaa pidetään jopa parempana kuolleisuuden ennustajana kuin systolista verenpainetta.
Puristusvoiman mittaus on helppo toteuttaa vastaanotolla ja sille on selkeät ohjeet vertailuarvoineen. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi luotettavan tutkimuksen ja hoidon vasteen seurannan sijaan käsien puristusvoiman mittaaminen jää usein pelkän sanallisen arvion varaan. Seurantakäynnillä lääkäri yrittää suhteuttaa epämääräisen arvionsa aikaisempaan, jolloin päätelmien arvo jää heikoksi.
Yläraajojen sairauden vuoksi kirjoitetuissa B-lausunnoissa on usein maininta puristusvoiman alenemisesta. Milloin hakija ”ei kykene lumitöihin”, ”kauppakassin kanto ei onnistu” tai ”tavarat eivät pysy kädessä eikä käsissä ole riittävästi voimaa fyysiseen työhön”. Lukijalle jää epäselväksi, miten puristusvoima on tutkittu, jos ollenkaan. Ohjeiden mukaan puristusvoimamittarilla kolme maksimaalista suoritusta riittää, kun ne eivät eroa toisistaan merkittävästi.
Mittaustuloksen merkitseminen lausuntoihin tukee myös potilaan oikeusturvaa.
Kirjoittajat
Kari-Pekka Martimo
LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, johtava asiantuntija sekä
Maarit Gockel
LT, fysiatrian erikoislääkäri
lääketieteellinen johtaja,
Työeläkeyhtiö Elo
Kuva
Fotolia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 19/2019.
