Itsenäisyyspäivänä lauantaina 6.12.2014 Lapissa kokoontui eri puolilta Suomea tullut juhlaväki monivaiheiseen juhlaan. Seuraavina päivinä kaksi kolmasosaa vieraista sairastui hengitystieinfektioon. Tartuttavuus oli siis kaksinkertainen pahimpiin epidemioihin verrattuna.
Koska osallistujien joukossa oli useita eläinlääkäreitä, hammaslääkäri ja lääkäri, tapahtuneeseen suhtauduttiin analyyttisesti. Juhlien isäntä jopa laati taulukon, josta selviää sairastuneiden ikäjakauma.
Juhlat alkoivat osalla vieraista jo yhteisellä lounaalla. Tämän jälkeen useat olivat saunassa ja kylpylässä ja kaikki olivat illallisella. Osallistujista nuorin oli 5-vuotias ja vanhin 80. Illallisella 11 lasta (5–15 v) oli omassa tilassaan ja aikuiset, 49 henkilöä, omassaan. Illallisen jälkeen osa juhlavieraista siirtyi karaokeravintolaan.
Maanantaina 7.12. iltapäivällä itselläni alkoi äkillinen yskä hiihtoladulla, edelleen Lapissa. Tiistaiaamuna oli ankara päänsärky, lihaskipua, vilutti eikä ollut voimia tehdä mitään. Nukahtelin pitkin päivää, oli kuumeinen olo ja paleli, mutta ei ollut kuumemittaria. Yskä paheni. Keskiviikkoiltana tulin kotiin Ouluun. Torstaina soitti juhlien järjestäjä ja kertoi, että suuri osa vieraista oli sairastunut.
Perjantaina eli viidentenä päivänä yskän alkamisesta menin laboratorioon, jossa otettiin näyte nenäeritteestä. Tässä vaiheessa en ollut enää kuumeinen enkä väsynyt, mutta yskä jatkui ja kesti kaikkiaan viikon. Näytteestä löytyi influenssa A -virus (H3N2).
Taudinkuva oli kaikilla hyvin samanlainen; tyypillistä oli korkea kuume ja keuhkohakuisuus. Tarjoiluhenkilökuntaa oli ravintolassa kolme ja heistä kaksi sairastui. Sairastuminen tapahtui sunnuntaista tiistaihin.
Epidemia levisi ällistyttävästi
Tämä pieni epidemia herättää monia kysymyksiä. Ensimmäinen on, että oliko kysymyksessä A-influenssaepidemia. Tiettävästi olen ainoa tutkittu ja varmistettu.
Koska oli jo viides päivä oireiden alusta, kun menin laboratorioon, en yrittänyt järjestää muiden sairastuneiden tutkimista. Viruseritys on suurinta parina ensimmäisenä päivänä ja ajattelin, että ollaan myöhässä. Infektion yhtenäiset oireet, keuhkohakuisuus ja korkea kuume sekä suuren joukon sairastuminen kahdessa päivässä puhuvat A-influenssan puolesta.
Yksi kysymys on, mistä pieni epidemia sai alkunsa. Siitä voi tehdä valistuneen arvauksen. Mukana oli perhe, jonka 9-vuotias poika sairastui torstaina 4.12. korkeaan kuumeeseen ja päänsärkyyn, kuume jatkui perjantaihin, mutta perjantai-iltana 5.12. lapsi oli kuumeeton ja juhliin päätettiin osallistua. Pojan isä tuli kuumeiseksi lauantai-iltana ja pikkuveli ja äiti sairastuivat sunnuntaina. Ehkä he toivat taudin mukanaan.
Yllättävän hyvin tartunta levisi, sillä lapset olivat eri tilassa, illallisella istuttiin pöydissä ja läheskään kaikki eivät olleet karaokebaarissa. Tämä tuo mieleen jälkiviisaan neuvon, ettei infektiossa pidä lähteä tilaisuuksiin, jossa on runsaasti väkeä koolla. Toisaalta lapsilla on keskimäärin 3–4 kuumetautia vuodessa ja etukäteen ei voi tietää, mikä niistä on tarttuva.
Myös rokotetut sairastuivat
Lehtitiedot eivät ole kertoneet vielä kovin ankarista influenssaepidemioista. Lapin Kansassa kerrottiin 11.12., että Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa on ollut 8 A-influenssa (H1N1) -potilasta.
Tyyppimääritys on tehty sairaalan omassa laboratoriossa. Helsingin seudulla on Terveyden ja hyvinvoinni laitoksen mukaan ollut H3N2-virusta, jolta viime syksynä annettu rokote ei ehkä täysin suojaa viruksen muuntumisen takia.
Rokotustiedot juhliin osallistuneista eivät ole tarkkoja, mutta tiedetään, että ainakin kahdeksan henkilöä oli saanut rokotuksen ja kuusi heistä sairastui. Itse olen yksi rokotetuista, sain rokotuksen 20.11. Vaikutelma on, että rokotetuilla oli lievempi tauti kuin ei-rokotetuilla ja oma tautini oli aika lievä, vain yhtenä päivänä olin kovin sairas.
Lehtitiedon mukaan tätä influessakautta varten rokotteen on joulukuun loppuun mennessä saanut 1,1 miljoonaa suomalaista. Rokotus annetaan riskiryhmiin kuuluville ja yli 65-vuotiaille. Ehkä eniten sairastunut 40–50-vuotiaiden ryhmä ei ollut ottanut rokotusta ja eikä myöskään ollut saanut osittaista immuniteettia sairastamalla aikaisempaa A-influenssaa?
Viidelle sairastuneelle tehtiin influenssapikatesti. Se oli kaikilla negatiivinen. Luultavasti kyseessä oli antigeenitesti, joka ei ole yhtä luotettava kuin PCR-testi. Käytettävissä ei ole tietoa, kuinka monentena päivänä oireiden alkamisesta testi tehtiin.
Koska tässä pienessä joukossa sairastuvuus oli kovin suuri, heräsi mielessäni huoli suuresta epidemiasta. Sellaisesta ei ole kuitenkaan tietoja tullut.
400 vuotta pandemiahistoriaa
Influenssa on kuumeinen ja usein raju hengitysteiden infektiosairaus. Se on melko spesifinen, sillä muut hengitystieinfektiot eivät aiheuta epidemioita, jotka leviävät kaikkiin ikäryhmiin.
Influenssan aiheuttavat ortomyksoviruksiin kuuluvat influenssa A - ja B -virukset. Niille on ominaista pinnan glykoproteiinien, hemagglutiniinin ja neuramidaasin jatkuva muuttuminen. Molempia tunnetaan useita kehityshaaroja ja näiden kombinaation perusteella influenssa A -virukset jaetaan alatyypeiksi. Alatyypin vaihtumiseen liittyy viruksen antigeenimuutos, joka johtaa immuunisuojan heikentymiseen tai puuttumiseen.
Immuunisuojan puuttuminen koko väestössä johtaa pandemiaan. Pandemioiden välivuosina antigeeniset muutokset ovat pienempiä ja epidemia on lievempi, sairastuvuus 5–20 %, kun se pandemian ensimmäisen aallon yhteydessä voi olla 30–50 %.
Pandemioita tunnetaan 400 vuoden ajalta. Pahin niistä oli espanjantauti (H1N1) vuonna 1918. Se surmasi 30–40 miljoonaa ihmistä ja 20–40-vuotiaita nuoria aikuisia menehtyi paljon. Aasialainen vuonna 1957 (H2N2) lähti Kiinasta ja tunnistettiin Japanissa ja sairastutti runsaasti ihmisiä myös Suomessa. Tuoreimpana muistissa on vuosien 2009–2010 H1N1-pandemia.
Lähde:
Huovinen P, Hedman K, Heikkinen T ym (toim.). Mikrobiologia – Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, kirja 1. 1.–3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2010; 470–86.
Kirjoittanut:
Riitta Herva
patologian erikoislääkäri
Jarkko Oksanen
eläinlääkäri
Tampere
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 8/15.
Lue myös: Influenssa alkoi varhain
