Rintasyövän seurannassa olevien joukko kasvaa, sillä sairastuvia ja paranevia on yhä enemmän. Nykyisten seurantasuositusten mukaan oireettomilta potilailta etsitään paikallista uusiutumaa tai uutta rintasyöpää mammografiatutkimuksilla (1,2).
Perinnöllistä suuren riskin rintasyöpää sairastaville suositellaan sensitiivisempää rintojen magneettikuvausta. Yksikään ohjeistus ei kehota etsimään etäpesäkkeitä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksin, koska niiden varhainen toteaminen ei ole lisännyt potilaiden elinaikaa eikä parantanut oireiden hallintaa (3).
Silti näitä tutkimuksia tehdään paljon (4). Kun American Society of Clinical Oncology pohti terveydenhuollossa tehtäviä turhia toimenpiteitä, oireettomien rintasyöpäpotilaiden kuvaukset ja laboratoriokokeet nousivat Top 5 -listalle (5).
Miksi kokeita sitten tehdään suositusten vastaisesti? Potilaan ja lääkärinkin voi olla vaikea ymmärtää, miksei oireettomia etäpesäkkeitä kannata etsiä. Ovathan monet liitännäishoitotutkimukset rintasyövän diagnoosivaiheessa osoittaneet, että varhain annettu lääkehoito parantaa eloonjäämistä.
Seulontojen yhteydessä potilaille on korostettu varhaisen toteamisen merkitystä. Tämän mukaisesti voisi olettaa, että aikaisessa vaiheessa löydetty etäpesäkekin olisi helpommin hoidettavissa. Tämänhetkisen tiedon mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hoito tehoaa yhtä hyvin siinä vaiheessa, kun etäpesäke löytyy oireiden perusteella, kuin muutama kuukausi aiemmin.
Rintasyöpä jättää mieleen pelon. Monesti aika lisää luottamusta paranemiseen ja uusimispelko jää taustalle vähitellen. Tuli mitä tuli -asenne ei kuitenkaan ole luontaista kaikille ja pelosta voi tulla kiduttava kumppani. Potilaan ahdistusta ymmärtävälle lääkärille tutkimusten tilaaminen on helpoin keino rauhoittaa potilasta – hetkeksi.
Rintasyövän seuranta on Suomessa minimoitu sairaaloiden oireklinikoille, joihin potilas ottaa tarvittaessa yhteyttä. Monia potilaita seurataan kuitenkin myös työterveyshuollossa, yksityisillä lääkäriasemilla ja perusterveydenhuollossa, joissa potilaat pyytävät kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia.
Voiko niistä sitten olla haittaa? Ensinnäkin tutkittaessa on taipumus löytää lisää tutkittavaa. Useimmiten löydökset eivät kuitenkaan ole syöpää ja tutkimus aiheuttaa potilaalle suurta huolta ja turhaa murhetta. Lisäksi kehoon kajoaviin tutkimuksiin liittyy aina myös komplikaatioiden mahdollisuus. Radiologiset tutkimukset aiheuttavat säderasitusta, joka voi stimuloida uusien syöpien kasvua. Kaikki maksaa ja on pois jostain muusta, hyödyllisemmästä toiminnasta.
Seuranta ei kuitenkaan ole vain elinaikaan vaikuttamista. On tärkeää ottaa potilaan pelot vakavasti, kysyä ja rauhoittaa. Lisätutkimuksia tilataan oirelähtöisesti, sillä joskus rintasyöpä uusii pitkäänkin uinuttuaan.
Seuranta voi muuttua, sillä se on riippuvainen alan kehityksestä. Edellä mainitut seurantatutkimukset on tehty aikana, jolloin kuvantamistutkimukset olivat nykyistä epäherkempiä eikä kiertäviä kasvainsoluja pystytty monitoroimaan. Uusia kohdennettuja lääkehoitoja ei ollut käytössä. Tarvitaan uusia tieteellisiä tutkimuksia siitä, mikä kehittyvien tutkimus- ja hoitomenetelmien merkitys on seurannalle.
Seurantaa voitaneen tulevaisuudessa räätälöidä myös kustannustehokkaammin, kun tutkimukset kohdistetaan suurimmassa uusimisvaarassa oleville kasvaimen geeniprofiloinnin perusteella. Tällöin tulee ottaa huomioon myös potilaan psyykkiset ominaisuudet. On luonnollista, että toiset tarvitsevat enemmän hoitavien henkilöiden tukea kuin toiset.
Kirjoittanut:
Päivi Hietanen
syöpätautien dosentti ja Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja
Kirjallisuutta:
1. Jochelson M, Hayes DF, Ganz PA. Surveillance and monitoring in breast cancer survivors: maximizing benefit and minimizing harm. 2013 Asco.org/edbook.
2. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus. Suomen Rintasyöpäryhmä ry 2013.
3. Rojas MP, Telaro E, Russo A ym. Follow-up strategies for women treated for early breast cancer. Cochrane Database Syst Rev.2005;CD001768.
4. Grunfeld E, Hodgson DC, Del Giudice ME ym. Population-based longitudinal study of follow-up care for breast cancer survivors. J Oncol Pract 2010;6:174–81.
5. Brody H. Medicine’s ethical responsibility for health care reform – the top five list. N Engl J Med 2010;362:283–5.
Julkaistu Lääkärilehdessä 9/15.
Kirjallisuutta
1. Jochelson M, Hayes DF, Ganz PA. Surveillance and monitoring in breast cancer survivors: maximizing benefit and minimizing harm. 2013 Asco.org/edbook.
2. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus. Suomen Rintasyöpäryhmä ry 2013.
3. Rojas MP, Telaro E, Russo A ym. Follow-up strategies for women treated for early breast cancer. Cochrane Database Syst Rev.2005;CD001768.
4. Grunfeld E, Hodgson DC, Del Giudice ME ym. Population-based longitudinal study of follow-up care for breast cancer survivors. J Oncol Pract 2010;6:174–81.
5. Brody H. Medicine’s ethical responsibility for health care reform – the top five list. N Engl J Med 2010;362:283–5.
