Useimpien tautien akuutissa vaiheessa lepo ja rasituksen välttäminen on tarpeen, jotta sairauden häiritsemä elimistön homeostaasi palautuu. Lepo lieneekin ihmiskunnan vanhin tehokas hoitokeino, ja sitä tarvitaan myös spesifisten parantavien hoitojen yhteydessä. Liika lepo ja liikkumattomuus ovat haitallisia, ja haittojen estämiseksi on kehitetty jopa liikuntaresepti. Hoitokäytännöt ovat muuttuneet täysin viime vuosikymmeninä: enää ei potilasta tarpeettomasti makuuteta sydäninfarktin, leikkauksen tai akuutin selkäkivun yhteydessä, vaan normaaliin liikkumiseen pyritään mahdollisimman varhain.
Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus tarvittaessa suosittaa vapautusta työstä, sillä työ ei saa heikentää terveyttä. Sairausloman tarpeeton pitkittyminen heikentää potilaan mahdollisuuksia palata entiseen työhönsä. Sopiva levon ja kuormituksen vaihtelu edistää terveyttä ja kuntoutumista. Sairausloman kirjoittaminen voidaankin katsoa lääkärin yhdeksi hoitokeinoksi, jonka hyödyt, haitat ja annostelu tulisi tarkoin harkita. Lääketieteellinen ICD-diagnoosikoodi kertoo hyvin vähän potilaan työkyvystä tai -kyvyttömyydestä, eikä se riitä sairausloman tarpeen ja keston määrittelyn perustaksi. Toimintakykyluokitus ICF sen sijaan huomioi laajemmin terveyden ulottuvuuksia toimintakyvyn ja osallistumismahdollisuuksien kautta. Vaikeasti vammainenkin pystyy osallistumaan työelämään, jos työ järjestetään hänelle sopivaksi. Jotta sairausloman määrääminen toimisi hyvänä hoitokäytäntönä, lääkärin tulee tuntea riittävästi potilaansa työtä ja työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Aina ei työtä voida teknisesti keventää. Jäljellä olevaa työkykyä saadaan potilasta ja yhteiskuntaa hyödyttävään käyttöön töiden järjestelyillä sekä esimerkiksi osasairausvapaan avulla. Järjestelmä on ollut pitkään käytössä muissa Pohjoismaissa (1) ja Suomessa pitkän sairausloman jälkeen vuodesta 2007. Tämä järjestely näyttää edistäneen terveyttä: osasairausvapaalla olleet pystyivät jatkamaan kauemmin työelämässä osaeläkkeen turvin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet (2). Vuonna 2010 tuli mahdolliseksi käyttää osasairausvapaata jo sairauden varhaisemmassa vaiheessa Kelan karenssiajan jälkeen. Satunnaistettu vertailututkimus osoitti vielä varhaisemman osasairausvapaan edistävän terveyttä: normaaliin työhön palattiin keskimäärin 12 päivän kuluttua, kun taas täydellä sairauslomalla oltiin 20 päivää (3,4,5). Sopivasti valikoidussa potilasjoukossa osittaiseen työntekoon ei liittynyt haittoja terveydelle. Sekä potilaiden että työnantajien kokemukset olivat pääosin myönteisiä, mutta menettely edellyttää työpaikalla uusia järjestelyjä.
Osasairausvapaa näyttää täyttävän hyvän ja kustannustehokkaan hoitokeinon kriteerit potilailla, joiden tilanteeseen se sopii. Sen käyttö edellyttää hyvää yhteistyötä terveydenhuollon, työpaikan ja potilaan kesken. Sairauslomiin vaikuttavat myös yhteiskunnalliset sopimukset ja käytännöt. Esimerkiksi jalkaansa poteva istumatyöläinen voi olla täysin työkykyinen, mutta matka työpaikalle ei onnistu yleisillä kulkuneuvoilla. Kela ei korvaa taksin käyttöä ja työnantajan maksama kulukorvaus katsotaan verotettavaksi tuloksi. Korvaus- ja verotuskäytäntöjä tulisikin muuttaa siten, että työn osittainen tekeminen on taloudellisesti houkuttelevampaa kuin täydellinen työstä poissaolo. Myös yleisten asenteiden ja mielikuvien tulisi muuttua: sairausvapaa ei ole loma vaan välttämättömän levon ohella aktiivisen kuntoutumisen mahdollistava yhteiskunnan tukema järjestely. Katse tulisi suunnata vajaakuntoisuudesta osatyökykyisyyteen.
Esa-Pekka Takala
LKT, dosentti
Työterveyslaitos
Kirjallisuutta
1. Kausto J, Miranda H, Martimo KP, Viikari-Juntura E. Partial sick leave--review of its use, effects and feasibility in the Nordic countries. Scand J Work Environ Health 2008;34:239–49.
2. Kausto J, Virta L, Luukkonen R, Viikari-Juntura E. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health 2010;10:361.
3. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R, ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134–43.
4. Shiri R, Kausto J, Martimo KP, Kaila-Kangas L, Takala EP, Viikari-Juntura E. Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2013;39:37–45.
5. Viikari-Juntura E, Martimo K-P, Kausto J ym. Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Loppuraportti hankkeesta ”Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi”. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 68. Työterveyslaitos, Helsinki 2011.
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/13.
