Yhdysvaltalaisten ja ruotsalaisten tutkimusten mukaan yskä on tavallisin oire, jonka vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Siitä kertyy huomattavat kustannukset terveydenhuollolle. Vastaavien tietojen saaminen Suomesta on vaikeaa, sillä yskän takia tehtyjen käyntien syyksi kirjattaneen usein keuhkoputkitulehdus tai muu hengitystieinfektio.
Teimme vuonna 2017 sähköisen kyselytutkimuksen Kuopion ja Jyväskylän kaupungin työntekijöille. Sähköisille kyselyille tyypillisesti heikohko vastausprosentti (26) saattaa hieman vääristää tuloksia. Otos oli kuitenkin suuri, 3 695 henkilöä. Tässä joukossa oli edeltäneen vuoden aikana 1 681 lääkärissäkäyntiä yskän vuoksi. Koko Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi peräti 2,5 miljoonaa käyntiä vuodessa.
Vaikka virhemahdollisuuksia on useita, käyntimäärä on joka tapauksessa valtava. Näiden käyntien vähentämisellä olisi huomattava taloudellinen merkitys. Se myös mahdollistaisi resurssien lisäämisen muille osa-alueille.
Yskä saattaa olla merkki vakavasta, jopa henkeä uhkaavasta sairaudesta, kuten keuhkokuumeesta, tuberkuloosista, keuhkosyövästä ja interstitiaalisista keuhkosairauksista. Niinpä uuden yskäoireen vuoksi tehtyjä lääkärissäkäyntejä ei pidä yrittää vähentää. Sen sijaan saman henkilön toistuvia käyntejä yskän vuoksi voisi yrittää karsia.
Tutkimuksessamme 5,5 prosenttia osallistujista oli käynyt lääkärissä vähintään kolme kertaa yskän vuoksi vuoden aikana. Enimmillään käyntejä oli 20 vuodessa. Tälle pienelle ryhmälle kertyi yli puolet kaikista yskän vuoksi tehdyistä käynneistä. Lääkärissäkäyntien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voidaankin kohdistaa tähän ryhmään.
Selvitimme myös taustatekijöitä, jotka liittyivät toistuviin lääkärissäkäynteihin. Toistuvien käyntien todennäköisyyttä lisäsivät etenkin oireinen astma ja krooninen nuha. Muita tekijöitä olivat suvussa esiintynyt krooninen yskä, monisairastavuus ja depressiiviset oireet. Tupakoivien henkilöiden määrä oli tässä otoksessa pieni.
Näiden tulosten perusteella voidaan hahmottaa toimenpiteitä yskän vuoksi toistuvien lääkärissäkäyntien vähentämiseksi. Tupakoinnin lopettamisen merkitys on hyvin tunnettu. Sekä yleisön että terveydenhuollon henkilökunnan tulisi lisäksi ymmärtää nykyistä paremmin kroonisen nuhan ja astman yhteys yskään.
Kansainväliset ohjeet määrittelevät krooniseksi yli kaksi kuukautta jatkuneen yskän sillä perusteella, että hengitystieinfektioihin liittyvän yskän oletetaan paranevan siihen mennessä. Samalla kuitenkin muistutetaan, että jo lyhyemmän aikaa jatkuneen yskän taustalla voi olla astman tai kroonisen nuhan pahenemisvaihe. Tarkemmat taustasairauden selvittelyt pitää aloittaa jo kahta kuukautta lyhyemmissä yskäepisodeissa, etenkin jos ne näyttävät toistuvan.
Tarkan anamneesin ja statuksen lisäksi selvittelyihin kuuluu aina keuhkokuva. Suomen tuberkuloosiohjelma suosittelee sen ottamista aina, jos potilas on yskinyt yli kolmen viikon ajan. Spirometria bronkodilaatiokokeella tulisi myös määrätä herkästi, jotta ahtauttavat keuhkosairaudet voidaan todeta jo varhaisvaiheessa. Yskän edelleen pitkittyessä ruokatorven tulehduksen osuus taustasairautena kasvaa. Noin neljäsosassa tapauksista krooniselle yskälle ei ole löydettävissä taustasairautta.
Kirjoittajat
Heikki Olavi Koskela
ma. tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, keuhkosairauksien vastuualue
ma. ylilääkäri, KYS Medisiininen keskus keuhkosairauksien klinikka
Anne Lätti
ma. erikoislääkäri
KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 38/2019.
